Featured

Baga Gammaddan Baga Gammanne

  • logo mhaagj

Mannii Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa gamaggamaa raawii hojii bara 2013 akka Abbaa Alangaa Waligala Oromiyaattii godhameen sadarkaa lammaffaa qabachuun isaa ibsameeraa. Sadarkaa kana qabachuu kennaaf ammoo gumaachii abbootiin alangaa godinaas ta’ee aanaalee hojjettootni deggarsaa mana hoji AA Godinichaas ta’e kan mannee hojii AA Aanaalee Qorattoonnii Polisii fi qaamooleen mana hojichaa walin qindoominaan hojetan martuu gumaacha ol’aanaa ta’e waan qabdaniif sadarkaan kuni sadarkaa kessaniis jechaa baga gammaddan baga gammannee isinin jeennaa. Bara hojii 2014 ttii ammoo haanqiinoota kenya foyyeessuufi cimina mana hojichaa ammoo daran guddisun sadrakaa kenya foyyeeffachuufi tajaajila mana hojii kenyaa si’omsuufi qaroomsuun dhaqabamumma hawaasa kenyaa sadrkaa ol’aanaa ta’eettii akka guddisuuf carraaqnu waadaa isinif galla.

Mana Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa.

Featured

Proposaalii Qo’annaa Hojimaata Garee Komniksehini MHAAGJ Si’awaa tasaisuuf Qophaahee.

Teknolojii fi interneetii fayyadamun haawasa gahomsuufi qaromsuu kessattii gahee qaamoolee seeraa; Barruu xiyyeffannoo addaa MHAAGJ irrattii taasifamee.

Qophessaan:

Hasen Mh. Hassen.

Barruu garee komnikeshinii mana hojii abbaa alangaa Godina Jimmaatin qophaa’ee.

Camsaa 2013

Jimmaa, Oromiyaa

Abstract— yadrimee waligalaa

jarraa 21 ffaa amma kessa jirruu kuni jaarraa qarominaafi jarraa adunyaan gara tokkomuuttii kan ittii dhuftee. kanaaf immoo shorii interneetiin taphatuu ol’anaadhaa. guddina hawaas dinagdee biyya tokkoo kessattis shorri interneetiin taphatuu shora isa hangafaa ta’u isaa qorannoon adda addaa ni mul’isuu. as irrattii platformiwwan karaa interneetiidhaan dhufan hawaasa tokkof bu’ura qarominaa ta’u bira darbuun bu’ura dinagdee ofii ittii guddifahuun galii adda ta’ee kan itti umuu danda’amuu ta’un isaa iccitii ifattii mul’atuuhaa.. akka dhaabataattii ammo dhaabbannii tokkoo (kan motummaas ta’e mti motummaa)platformoota interneetii irratti argaman  fayyadamuun dhaqabamuummaa isaa mirkanessuu, hawaasa isaa qaroomsuu, akkasumas galii addaa umudhaan humna faayinaansii qabuu cimsachuu kan isa dandessiisuudhaa. dhimmaa kana irrattii muxaannoon biyyota guddatanifii guddataa jiran akka agarsiisuuttii dhaabbata tokkoo kessattii gareen komniikeeshinii of dandaee ijaaramee dhaqabamuummaa mirkaneessuu, hawaasa qaromsuufii galii ofii guddifachuu irrattii xiyyeffannoodhaan kan hojjetamaa jiruu  ta’un isaa qorannaan dhimmakana irrattii godhamee ni mul’isa. Haata’utiii, gara muxxannoon biyyaa kenyaattii yoo deebinee haaqnii jiiruu faallaa muxannoo biyyota biraa ta’ee argannaa. Kessattuu haala nama gaddisisuun dhimma kana ilaalchisee akka naannoo oromiyaattii muxxannoo tokkoyyuu kan hin mul’anne ta’u qofa osoo hintaanee ijooma kana irrattii nama dhunfaadhaanis ta’ee akka dhaabbataattii qorannoon taasifamee tokkoyyuu hiin mul’atuu. kanaaf jecha Barressaan barruu kanaa akka nama tokkoottiifii Manni Hojii AA Godina Jimmaa akkaa dhaabbata motummaa tokkottii rakkoo kana adda erga baaseen boodaa barruu kana qophessuuf nu  kaakkaasee jira. barruu kanaan muxannoo biyyota  biraa xinxaluun dhaabbilee mootummaa kessattuu qaamoleen seeraa naannoon oromiyaa akka waligalaattiifii godina jimmaa akka goroottii maaltuu hojeetamaa jiraa kan jedhuu erga xinxalleen boodaa hanqinnaafi cimminna jiruu adda baafachuun kallattin fulduuraa maal ta’u qaba kan jeedhuf yaada kennaa. 

Video kana irraa akkamin Mana Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa irraa haala salphaa ta’en heerootaafii seerota biyyaafii naannoo kenyaa silkii kessaniin akka bufattan irraa barattuu.



@mhaagj
https://anchor.fm/mhaagj

https://www.pinterest.com/mhaagj/

Boqonnaa Tokko

kutaa waligalaa barruu kanaa.

  1.  Seensa

Qaromina fi gudina haawaas dinagdee biyyaa tokkoo kessattii guddinnii teknolijii akka waligalaatiifi ittii fayyadamnii interneetii akka gooroottii shora isa ol aanaa ta’ee taphata. Kana mirkaneessuu kessattii ammo dhaabbileen motummaafii mitii mootummaa (kessattuu dhaabbileen Motummaa) madaqii teknolojiifii interneetiif qaban irrattii hundaa’a. Sababnii kanaa ammo dhaabbileen motummaa haawaasa tajaajilan ittii dhihenyaanifi jiruuf jiirenya haawaasaa kessattiii faayidaa hangana hin jedhamnee waan qabaniif. kana jeechuunis gaafa dhabbannii motummaas ta’e mitii motummaa haawaasaaf dhaabbadhee jedhuu tokkoo kan ofii qaromee taanaan haawaasnii umaamuus hawaasa qaroomee ta’un waan hin haafneedha.[1]

gama birootin gara qaamoolee haaqaattii yoommuu dhufnuu gaheen haawasa tokkoo qaroomsuu kessattii qaban guddaa ta’u hubannaa. Kessattuu ammo gaheen manneen hojii abbaa alangaa sadarkaa waligala federaalaa fi naannoolee kaasee hanga godinaaleefii aanaaleettii caaseeffaman haawaasa qaroomeefii hubannooo seeraatiin dagaagee umuu kessatti dirqama isa hangafaa fudhatuu. as irrattii qarominniifi guddinni hawaasa tokkoo kalattii tokkoo qofaan kan ibsamuu osoo hintaanee kalattiiwwan adda addaatin kan ibsamuudhaa. kana keessaa innii tokkoo qaamooleen haaqaa teknolojidhaan madaqanii hawaasa isaanis teknologidhaan gabbisuun isaan irraa akka eggamuu ajendaa 2030 guddina si’awa ta’e fiduuf motummota gamtomanin bocamee irraa hubachuun ni danda’ama.[2]

tamsaasa camsaa 24/2013 hubannoo seeraa wa'e qaama bilisa baasu habeus corpus kuta tokkoffaa Jimmaa Attorney FM, WAAGJ FM

Habeas Corpus (Qaama Bilisa Baasuu) Seensa Uumama waan hundaa ta’eet jalqaba irraa ka’ee hanga sadarkaa dhummaa qaqqabbutti sadarkaawwan adda addaa keessa darbuun isaa dirqama ta’a.Sadarkaawwan adda addaa keessa yommuu darbu immoo waantoota baay’ee fooyyeessaa itti dabalaa irraa hir’isaa bakka galma isaa gaha jechuudha. Akkuma dhimmoota biroo adeemsi armaan oliitti taa’e seeraafis kan tajaajilu ta’a.Sababa kanaatin seerotni adda addaa yeroo adda addaa dhimmoota garaagaraa irratti yommuu fooyya’anii bahan arguun qofti raga gahaadha.Waa’een seeraa yommuu ka’u yeroo hunda kan wajjin ka’u waa’ee mirgaati.Kana jechuun hanguma guddini seeraa dabalaa deemu kabajamuun mirga namaas wajjin guddachaa deema. Akka idila addunyaatti guddina seeraatif ta’ee mirga namoomaatif sanadootni gumaacha guddaa gumaachan baay’ee ta’anus akka lakkoofsa Awurooppaatti bara 1215 biyya Ingiliiziitti kan bahe Maagnaa Kaartaa,Bara 1789 Sanada Mirgootaa Ameerikaa,Diklaareshinii Mirga namoomaa Faransaay bara 1789 akkasumas Konveenshiniin Jeneevaa bara 1864 bahan warra adda durummaadhaan caqasamaniidha.Sanadootni kun egaa guddina seeraatiifis ta’ee mirga namoomaatif dhagaa bu’uraati jechuun ni danda’ama. Mirgi namoomaa mirga heeraan eegumsi taasifameefidha.Mirgi kun immoo daangaa seeraa taa’een alatti sarbamuus ta’ee mulqamuu hin danda’u.Haa ta’u malee darbee darbee mirgootni kun yeroo seeraan ala sarbaman ni mul’ata.Kunis seeraan ala qabamuun,Seeraan ala hidhamuun akkasumas seeraan ala bakkaa bakkatti socho’uu dhoorkamuudhan.Yeroo kanatti egaa furmaata seerri kaa’e keessaa tokko qaama bilisa baasuu(Habeas Corpus) dha.Kanaaf barreeffama kana keessatti yaadrimee isaa,seenaa dhufaati fi muuxannoowwan biyyoota biro kan ilaalaman ta’a. — Send in a voice message: https://anchor.fm/waagj/message

Gara Biyya kenyaa Itiyophiyaattii yoo dhufnee ammo technology interneetiii akka biyyaattii fayyadamuu jalqabuun Kenya bara 1997 ALA irraa kaasee ta’un isaa qorannaan dhimma kana irrattii taasifamee ni mul’isa.[3] ergaa jalqabamee as hojiwwaan komnikeeshiinii qaamoota hedduun initiative (kakka’umsaan) hojjettamaa jiraachuu isaafii guddinaafii qaromina haawaasaa irrattii shoora guddaa taphachaa jiraachuun isaa ni mul’ata. Hanqinoonnii jiran akkuma jiruuttii ta’e qamooleen motummaa hedduun interneetii fayyadamuun dhaqabamummaa isaanii mirkaneessuufi haawaasa gahoomsuuf hojjeetamaa jiraachuun isaa waan waakkatamuu mitii. haata’utii muxannoon kuni qamolee motummaa federaalaa fi kan naannoolee bira darbee caaseffama godinaaleefii anaalee irrattii argamaniin hojiin kun ciminaan hojetamaa jira jechuuf hin danda’amuu. kana haa jeennuu malee hojiin komnikeeshiinii interneetii fayyadamuun akka biyyaatis akka oromiyaattiis ta’e akka godina jimmaattii hojiin hojetamee tokkoyyuu hin jiruu jechuun hin danda’amuu. akka fakkenyaattii mana hojii abbaa alangaa waligala oromiyaa kaasee hanga caaseeffama mhaawo jalattii godinaaleefii anaaleedhaan caaseeffaman martuu hanga jeechuu dandaa’auuttii platformii interneetiidhaan dhuufee kessaa isa tokkoo kan ta’e midiyaa haawaasaa kessattuu facebook fayyadamuun dhaqabamuummaa mirkaneessuu irrattii hojiin hoojjetamee akka ciminnaattii ka’u ni dandaa’a. as irrrattii peejiwwaan tookko tokkoo hanga hordoftoota kuma dhibbaattii argachuu danda’anii jiruu. haata’utii jalqabbii kana cimsaachuun platfoormii karaa interneetiitin argamee guddiifachaa dhaqabamummaa babal’isuun hawaasa qaroomsaa waajjiraafiis akka galii addaa argamsiisuu hojechuu irrattii hanqina qofa oso hintaanee hjiin mul’atuu tokkoyyuu hin jiruu.

mannii hojii abbaa alangaa godina jimmaas rakkoo kana ergaa adda baafateen booda rakkoo jiruu furuuf fula marsariitii hawaasaa facebook irraa qabuu dabalatee website ofiselawaa ta’ee banachuun dokumantoota seeraa baarrulee seeraa addaa addaa kumaatamaan kan fee’e hawaasnii Kenya akka karaa salphaan seera biyyaattii argaatuufii barruulee seeraa afaan oromoodhaan barraahaan akka argatuuf carraa umuu danda’ee jira. dhimma kanaan wal qabatee hojii jiottan jahaan darban akka mhaagjttii hojetemeen dokumantoonnii seeraa kumaatamaan website mana hoichaa irraa download ggodhamanii jiruu. mannii hojii kenyaa platformii kanaan qofa oso hin wassanamin platformoota midiyaa hawaasaa irrattii argaman duguugee fayyadamuun taamsas radiyoo interneetiidhaan tamsaafamuu banachuun sagantaalee hubannoo seeraa uman hawaasa kenyaaf taamsaasa jira. hojiin akka kanaa biyyaa kenyattii hin baramin malee biyyota guddatanis  ta’e biyyota gudataa jiranittii ciminnaan kan hojjetamaa jirudhaa.

  1.  Rakkoon Barruu Kanaan Addaa Baafamee (statement of the problem)

akkuma seensa barruu kanaa irrattii caqasamee qamooleen seeraa keessattuu manni hojii abbaa alangaa tokkoo hawaasa qaromsuufii gahoomsuu kessattii shoora ol’anaa taphatuu. Akka agarasiiftuuttii labsii hundeffama mana hojii abbaa alangaa waligala oromiyaa kessattii akka caqafameettii dirqamootnii mannii hojii abbaa alangaa tokkoo qabuu kessaa innii tookkoo haawaasaaf hubannoo seeraa keennuu yommuu ta’uu,[4] kaayyoon kanaa ammo haawaasa qaroomee fii hubannoo seeraatin dagaagee umuu dhaa.[5] kuni ammo guddinaafi qaromina biyyaa kessattii gahee guddaa taphata.[6]  Akka Mana hojii AA Godina Jimmaattii dirqama seeraan kahaamee kana galmaan gahuuf hojiwwaan adda addaa hojetmaa jiraatanis haanqinonnii tokko tokkoo mul’achun hin haafnee. hanqinoota mul’atan keessaa innii tokkoo haanqina ittii fayyadama ICT isa tokkodhaa. Hanqina kana furuf jecha akka mana hoji AA godina Jimmaattii gareen komnikeeshinii dhaabbatee abbummaadhaan dhimmoota komnikeeshinii kessattuu ittii fayyadama ICT guddisuu irrattii akka hojetamuuf kallattin kahaamee. haluuma kanaanis gareen komnikeeshiini kuni ittii fayyadama ICT mana hojichaa babal’isuun websayitii ofiseelawa mana hojichaa banuu akkasumas midiyaa FM Tora interneetii irrattii tamsaafamuu websayiti mana hojichaa walitti hidhama qabuu banuun tamsaasa sagaleetin hawaasaaf sagantaalee hubannoo seeraa uman tamsaafamaa jiruu. dabalataaniis karaa midiyaa hawaasa fayyadamuun platformii you tube irrattii chaanaaliin mana hojichaa banamee hawaasa midiyaa hawaasa kana fayyadamuu lakkofsa miliyonaan lakkaahamuuf carraa hubannoo seeraa ittii dagaagfatuu umun danda’amee jira. as irrattii chanalin banamee kuni website mana hojichaa walittii hidhaminsaan kan banamee waan ta’eef verified account banuu danda’amee jira. hanqinnii as irrrattii mul’atee garuu hojiin kun akka mana hojiii godinaa tokkoottii hojjetamaa jira malee akka abbaa alangaa waligala oromiyaattii xiyyeffannoofii bekkamtiin ittii kennamee godinota jiran maraaf hojii akka kana irrattii akka mhaagjttii xiyyeffannodhaan hojjetamuu kallattiin waan hin kahaamneefii rakkolee biro adda addaatin hojiin kunii cicitee akka hojjetamuu taasisee jira. barruun kunis rakkoo kana adda baasuun muxannoo biyyota biro fii muxxannoo MHAAGJ wal bira qabun mannen hojii AAWO jalattii caaseeffamaniif ICT fayyadamuun haawaasaaf bu’aa maalii busuu danda’ama gaafi jeedhuuf haala sayinsawaa ta’en deebii laata. dabalataanis MHAAGJ jalattii mannen hojii AA anaatiin caaseeffaman ICT akkamittii fayyadamanii hawaasa isaanitiif bu’aa buusuu danda’ama kan jedhuufis deebii laata.

  1. Kaayyoofii Galma Barruu Kanaa
  2. Barruun kunii kaayyoofii galma waligalaa fi gooroo ni qabaata.
    1. Kayyoo waligalaa
  3. Barruu kuni hawaasa hubannoo seeraatin dagaagee umuuf ittii fayyadamnii ICT gaheen innii qabuu maal akka ta’ee ni hubachisa.
    1. kaayyoo  Gooroo

kayyoo waligalaa barruu kanaa irrattii hundaa’un kayyoo goroo barruu kanaa

  • ittii fayyadamnii ICT Bu’aan MHAAGJtif Buusuu Danda’uu fii Buusaa Jiiruu agarsiisuu
  • gareen komnikeeshini MHAAGJtin ittii fayyadamni ICT hawaasaaf hubannoon seeraa kennamee maal akka fakkaatuu garsiisuu.
  • websayitii Ofiselawa MHAAGJtirraa hawaasnii hangam akka fayyadamee agarsiisuu
  • tamsasa fm mhaagj kan toora interneetitiin tamsaafamuun hawasaaf hubannoon seeraa kennamee mal akka fakkaatuu ibsuu
  • walumaagalattii hanqinaafii ciminnii itti fayyadama ICT MHAAGJ maal akka fakkatuu garsiisuu
  •  Ittii fayyadama ICT dhan wal qabatee akka MHAAGJtt kallattin fulduraa maal akka ta’u qabuu ibsuu.
    • Galma barruu kanaa
  • Barruu kanaan ICT fayyadamuun hawaasa hubannoo seeraatin dagaagee umuu akka dandaa’amuu garsiisuufi hanqinoota mul’atan sirressanii cimmina jiruu ittii fufsiisuu fakkenyummaa MHAAGJ mirkanessuun galma barruu kanaatii.
    • Gaafiin Barruu Kanaan deebi’uu. (research question)
  • akka waligalaattii (general question)
  • Barruu kuni hawaasa hubannoo seeraatin dagaagee umuuf ittii fayyadamnii ICT gaheen innii qabuu maali? gaafii jedhuuf deebii ni kennaa.
  • akka gooroottii (specific question)
  • ittii fayyadamnii ICT Bu’aan MHAAGJtif Buusee  fii Buusaa Jiiruu maali
  • gareen komnikeeshini MHAAGJtin ittii fayyadamni ICT hawaasaaf hubannoon seeraa kennamee maalfakkaataa?
  • websayitii Ofiselawa MHAAGJtirraa hawaasaaf maal fayyadee?
  • tamsasa fm MHAAGJ kan toora interneetitiin tamsaafamuun hawasaaf hubannoon seeraa kennamee mal fakkaataa? bu’aan qabatamaan bu’ee malii? tamsaasa kana hoo carraa nama meqaa bira gahuu danda’aa? muxxannoon kana irraa dhaabbileen biraa argachuu danda’an jiraa?
  • walumaagalattii hanqinaafii ciminnii itti fayyadama ICT MHAAGJ maal fakkaata?
  •  Ittii fayyadama ICT dhan wal qabatee akka MHAAGJtt kallattin fulduraa maal ta’u qabaa? gaafiileen jeedhan barruu kanaan deebii gadii fageenyaan ni argatuu.
    • Seerrii barreeffamaa barruun kun itii qophaa’ee. methodology

barrun qorannaa fi qo’annaa kamiyyuu sirna barreffamaa (methodology) qabaachuun isaa wanuma bekkamuudhaa. Gosotnii Sirna barreffamaa bakka gurguddoo sadihittii akka qodaman barruleen sirna barruu qo’annaa seeraa irrattii taasifaman ni addeesuu. isaan kunninis,[7]

  1. Sirna barruu qo’annaa seer dannessaa (Qualitative legal research methodology)
  2. Sirna barruu qo’annaa seer  Qenxee (quantitative legal research methodology)
  3. Sirna barruu qo’annaa walmakaa (mixed legal research methodology)

barrun kunis gosa sirna barreffama ser danessaa jalattii sirna qorannaa ser xinxalaa (doctrinal legal research) fayyadamun kan qophaa’edhaa. sababnii kanaas sirni ser xinxalaa kunii kaayyyoo barru  kanaa haala si’awaa ta’en galmaan akk gahuuf shora waan qabaatuufi.[8] haaluma kanaan barruu kana qopheessuu kessattii bar gaafiileen akkaata sirna barrefamaa kanaatiin kan qophaa’an ta’a. Sababa kayyoon barruu kanaa faayidaa ICTn qabuu garsiisuuf kan qophaa’ee waan ta’eef bar gaafileen kunniinis kallattima ICT fayyadamuun websayiti MHAAGJ dabalatee fulaa fii bloggiwwan midiyaalee hawaasaa irraattii maqaa MHAAGJtin banamaniin kan sassaabamuu ta’a.

  1. HANQINONNII BARRUU KANA QOPHESSUU KESSATTII MUL’ACHUU DANDAA’AN?

Baruu kamiyyuu qopheessuu kessattii hanqinootnii mudachuu akka maluu ni tilmaama. barruu kana qophessuu kessattiis hanqinootnii mudachuu malan jennee nuutii adda baafnee keessaa

  • hanqina yeeroo
  • haanqina resourse
  • hanqina faayinaansii

fi kkf nu mudachuu mala jennee yaadnaa.

  1. Riferansii

[1] UN World youth report & agenda 2030 for sustainable development available at www.un.org/development/desa/youth

[2]  un ID

[3]  Solomon A. “Local Internet Content: the Case of Ethiopia” Department of Computer Science College of Natural Sciences Addis Ababa University Published. pp4 available at  https://www.researchgate.net/publication/279526100

[4] Labsii Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Mootummaa Naannoo Oromiyaa Hundeessuuf Bahe Lak.214/2011 kewwata 33 ilaalii.

[5] isuma Labsii MHAAWO seensa

[6] UN kan raga reference 2ffaa (supra n2)

[7] Fernando G. “Methods for Law and ICT: An Approach for the Development of Smart Cities” Casanovas et al (Eds.): AICOL IV/V 2013, LNAI 8929, pp. 26, available at  https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-662-45960-7_3

[8] Nedzel, N. “Legal Reasoning & use of ICT for legal research” Aspen publisher 2004 pp4 available at https://iucat.iu.edu/catalog/6470969

Featured

Tamboofii Seera

Barruu Xinxala Seeraa

barruu kana Seeroonii kenya wa’e tamboo mal jedhanii kan jeedhuu abbaa alangaa godina jimmaa anaa cora botor kan ta’an Obboo mulugeetaa megersaadhaan qophaa’e

garee komnikeshinii mana hojii abbaa alangaa godina jimmaa.

seensa

Tamboo xuuxuun nama xuuxu irrattis haa ta’uu bakka namoonnii baay’een argamanitti xuuxuun rakkoo fayyaa  kan qaqqabsiisu ta’uu odeffannoon madda adda addaa irraa argamuu ni mul’isa(muldhisa).Kana qofaa osoo hin taanee waraqaawwan tamboon itti samsamamu irratti barreeffamni tamboon du’aaf nama saaxilaa, tamboon dhibeewwan  kaansariinama qabsiisa jedhu barreeffames kan argamuu yommuu ta’ukun miidhaa tamboon qaqqabsiisuu kan akeekuudha.

Qorannoo Dhaabbani Fayyaa Addunyaa (WHO) yeroo adda addaa  taasisuu irratti akka mul’isutti(muldhisutti) namonni miiliyoona 8 tti  tilmaamaman  sababa  tambootiin akka guutuu addunyaatti kan du’an yommuu ta’u kana keessaa namootni miliyoonni 1.2 ta’an namoota hin xuuxnedha.Akkasumas gama diinagdeetin immoo  Doolaara Ameerikaa Biiliyoona 500 tilmaamamu  miidhaa qaqqabsiisaa jira.Bu’uura qorannoo kanaatiin rakkinootni kun kan uumaman biyyoota guddatanitti ta’us yeroo ammaa garuu sababa adda addatiin biyyoota hin guddanneettis rakkoon kun kan babaldhachaa(babal’achaa) jirudha.Rakkinni kun babal’achuu irraan kan ka’e hawaasni addunyaa tamboo to’achuu irratti ejjannoo walfakkaata akka qabatan tasisee jira.

Yeroo Jalqabatif A.L.Awuropaa bara 2003 Dhabbanii Fayyaa Addunyaa(WHO) tooftaawwan tamboo to’achuuf dandeessisuufi biyyoota miseensa ta’an dirqama irra kaa’u <<Framework convention on tobacco control>> yookiin sanada waligalee tamboo to’achuuf bahee mirkaneesse.Haa ta’u malee waliigaltee kana hojiirra oolchuf mariin kan jalqabame bara 1995 ture.Seenaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii kaassatti konvenshiniin kun konveenshinii yeroo gabaaba keessatti  hojii irra ooledha.

Biyyi keenyaa Itioophiyaan Guraandhala 25 bara 2004 waligalticha mallatteessiterti .kana buu’uura godhachuudhaan labsiin lakk. 661/2001 kan bahee ta’uus booda irra garuu labsiin Lakk. 1112/2011 bahuu danda’eera. kana qofa osoo hin taanee labsii 661 irratti hundaa’uun Manni marii ministeerotaa dambii lakk. 229/2007 baasuudhaan hojii irra ooluu danda’eeraa.

TamboonMiidhaa Qaqqabsiisu  Yoom Beekame?

Tamboon rakkoo fayyaa kan ta’uu jalqabe waggaa dheeraa  ta’eera.Tamboo xuuxuudhaan rakkoon hargansuu,qufaasisuun yeroo hunda waan muldhatu ture.Jalqama bara qaroominaa keessa beektotni amantaa Musliima  Lixa Afrikaa miidhaa tamboo xuuxuun qaqqabsiisu beekanit turan.Kanaaf ragaan immoo barreeffamni isaa biyya Timbuktuutti argama.Bara 1700 keessa tamboo ujummoo fayyadamuun xuuxuun dhibee kaansarii afaanii akka fidu bira gahame.Dhuma bara 1800 fi jalqaba bara 1920 keessa walitti dhufeenyi tamboo fi kaansarii gosa hedduu irra deddeebin muldhachuu jalqabe.Gabaasni jalqabaa walitti dhufeenyi tamboo fayyadamuu fi dhibee sombaa dhuma bara 1800 irratti taasifame.Bara 1880’moota keessa warshaan tamboo oomishu biyya Ameerikaa Kibbaa keessatti oomishamun tamboon baay’inaa fi gatii salphaan akka oomishamuuf sababa waan ta’eef tamboo xuuxuun waan baratame ta’uu danda’era.kun immoo warraaqsa tamboo xuuxuu dhoorkaniif ka’umsa ta’e.Booda irra immoo tamboo fayyadamuu fi gurguruun dhiibbaa jala seenee.Bara 1912tti Doktorri Biyya Ameerikaa Ayizak Adlar jedhamu nama yeroo jalqabaatif tamboo xuuxuun dhibee kaansarii sombaa kan  qabsiisuu ta’uu  qorannaadhan mirkaneesse yaada kennuu danda’eera..Waraana Addunyaa 1ffaa dura dhibeen kaansarii kan badaa beekamu hin turreeyyu haa ta’u malee waraana booda garuu tamboo xuuxuun waan baratameef ka’umsa dhibee kaansarii ta’uun isaa beekame.

Rakkoo Yeroo Dheeraa Tamboo Xuuxuun Fidu

  • Dhibee onnee:-Tamboo xuuxuun mallattoon miidhaa inni onnee fi ujummoo dhiigaa irratti qaqqabsiisuu baay’ee si’ataadha.Daqiiqaa tokko keessatti rukuttaan onnee dabaluu jalqaba.Karbon mono oksaayidin haara tamboo keessaa bahu dandeettii dhiigni oksijinii baachuu danda’u irratti dhiibbaa qaba.Keemikaalotni haara tamboo keessaa bahu ujummoo dhiigaa dhippisuun dhibee onneef nama saaxila.
  • Rakkoo kalee fida:-Tamboo xuuxuun dhibee kaansaari kalee hordofsisa.kaleen akka miidhamuuf gahee guddaa qaba.
  • Dhibee infiluweenzaaf saaxila:-Dhibeen kun yeroo jalqabaatifbiyya Israa’elitti raayyaa ittisa biyyaa keessatti qorannoo taasifameen kan beekame yommuu ta’u namoota 168 tamboo xuuxan keessaa %68.5 dhibee kanaan qabamuu danda’aniru.
  • Dhibee Afaan keessaa:-Namni tamboo xuuxu kaansarii afaaniif waan saaxilamuuf afaan nama tamboo xuuxuu foolii ajaa’aa qaba.Kanaaf sababa kan ta’u miidhaa ilkaan,arrabaa fi hidhii irra qaqqabuuni.
  • Dhibee Sombaa:-Namoonni tamboo xuuxan carraan dhibee sombaatin qabamuu isaa baldhaadhaa.Namoota tamboo hin xuuxne faana yommuu walbira qabamee ilaalamu namni guyyaatti tamboo 20 xuuxu carraan dhibee sombaatin qabamuu isaanii dacha 2 hanga 4 ta’a.
  • Rakkoo wal-hormaataa:-Tamboo xuuxuun ovarii irratti miidhaa qaqqabsiisa.Miidhaan isaa baay’ina tamboo xuuxamuu fi dheerina yeroo xuuxamuu irratti hundaa’a.Nikootinii fi keemikaalli biro tamboo keessatti argamu walhormaatni akka hin uumamneef karra banu.Kana qofa osoo hin taane qaama walhormaata dhiiraa irrattis dhiibbaan inni qabu daran ol’aanaadha.Dabalataan immoo dubartoonni ulfi tamboo kan xuuxan yoo ta’e daa’imni dhalatu rakkoo fi hirdhina(hir’ina) qaamaa adda addaatif kan saaxilamu ta’a.

Miidhaa yeroo Gabaabaa

  • Hargansuu Badaa(Bad Breath)
  • Humna dadhabsiisuu
  • Dandeetti dhandhamuu fi fuunfachuu hirdhisu(hir’isuu)
  • Qufaasisuu
  • Yeroo dheeraaf hargansuu dadhabuu

Labsiin 1112/2011 hiikoo jecha tamboo jedhuu kennuu baatus keewwata 30 irratti garuu oomisha tamboo jechuun gariinis ta’u guutummaan guutuutti baala tamboo irraa qophaa’ee xuuxuudhaan,ol-Harkisuun,Alanfachuun,Fuunfaachuun ykn karaa biraan wanta fudhatamu jechuudhaa hiikoo itti kennera.

Dhorkaawwan

Labsii kanaa fi Dambii keessatti dhorkaawwan gama adda addaatin taa’ee jira kanaaf dhorkaawwan kana tarreedhuma seericha keessa taa’aniin akka armaan gadiitti ilaalla.

Eeyyama Malee Hojii Tamboo Hojjachuu

  • Namni kamiyyuu qaama raawwachiiftuu irraa eeyyama addaa osoo hin argatin oomisha tamboo oomishuu,gara biyya keessaa galchuu ykn jumlaadhaan raabsuun dhorkaadha.
  • Meeshaa Elektirooniksii Nikootiiniin itti kennamuu ykn bu’aa teknolojii Tamboo(sijaaraa) faana walfakkaatu gara biyya keessaa kaayyoo daldalaatiif galchuu, oomishuu, gurguruuf dhiyeessuu ykn gurguruun
  • Namnii biqiltuu tamboo biqilchus ykn oomishu kamiyyuu tamboo biqilchuu ykn omishuun midhaa hojjatootaa fi naannoo irraan gahu ittisuuf to’achuuf dirqama qaba.
  • Oomisha Tamboo Qabiyyeen isaa qaama rawwachiiftuun dhorkame gara biyyaa galchuun,jumlaadhaan raabsuu,gurguruu ykn gurgurtaaf dhiyeessuun dhorkaadha.
  • Oomishaa ykn fichiisiisaan oomisha tamboo,qabiyyee oomisha tamboo fi dhimmoota kanaan walqabatan ilaalchisee odeeffannoo qabaachu kan qabuu ta’e qaama rawwachiiftuun yommuu gaafatamu kennuuf dirqama qaba.Oomishaan ykn fichiisiisaan yommuu dirqama tumaa kanaa raawwatu odeffannoon qaama raawwachiiftuf kennu iccitii daldalaa seeraan eegumsi taasifameef yoo ta’e kunis barreeffamaan yoo ibsameef qaamni raawwachiftuun icciti daldalaa kana eeguuf dirqama qaba.
  • Namnii kamiyyuu barreeffamaan ykn waraqaa oomishichii ittiin maramu dhandhama dabalata akka qabuu ibsuuf ibsuu baatus dhandhama addaa kan qabu ta’uu
  • Wantoota omishichaa faana tuttuqqi qabaniin fakkii tamboo ykn mi’aa dhandhama jijjiruu kan qabate
  • Qabiyyeen oomisha tamboo fayyaaf kan fayyaduu ykn miidhaa fayyaa irraatti fidan kan hirdhisaan(hir’isan) kan akkaa Vayitaminii fuduraafi kuduraa, amiino asidii, kaaffeen,toorin ykn si’essituu  kana fakkaatan, faatii asiidii fayyadan ykn humnaa fi cimina kennuun kan walqabatan  si’eessitoota akkanaa kan qabatee ta’u
  • Haalluu haara tamboo jijjiiru kan qabu ykn oomisha tamboo ulaagaa qaama raawwachiiftuun bahuu biro kan hin gunnee oomishuu, gara biyyaa seensisuu, jumlaan gurguruu, raabsuu ykn qinxaaboon rabsuun dhorkaadha.

 

 

tamboo-wana5

Dhorkaa Bakka Itti Xuuxamuu

  • Bakka kamiyyuu namoonni baay’ataan,bakka hojii bakka geejjiba ummataa,bakkaa mana jirenyaa waliinii,bakka tajaajila waliinii kamitiyyuu tamboo xuuxuuu fi fayyadamun dhorkaadhaa.
  • Bakkeewwan armaan olitti caqasaman irratti hanga meetira 10 ummataaf banaa ta’aniifi karaa balbala, foddaa ykn bakka qillensa galchuu danda’uu birootti tamboo xuuxuun dhorkaadha.
  • Bakkaa Armaan olitti caqafaman akkuma jirutti ta’anii dhaabbata fayyaa, dhaabbata mootummaa,adda durummadhaan daa’immaniifi tajajila nama umuriin isaa waggaa 21 gadiif oluu M/Barumsaa, dhabbata barnootaa ol’aanaa,bakka oolmaa dargaggoo,paarkii bashannanaafi bakkeewwan biroo Qaamaa raawwachiiftuun ykn to’attoota fayyaa namootaatiin ibsamuu keessatti tamboo xuxuun ykn fayyadamuun dhorkadhaa.

Yeroo Baay’ee Tamboo Bakkaa Namonnii Baay’een argamanitti Xuuxun Dhorkaa akkaa ta’eef yakka ta’uun isaa namoota Baay’een kan dubbatamuudha.Haa ta’uu malee tamboo bakka namoonnii baay’een argamanitti xuuxuudhaan garuu namni himatamees adabamees jiraachuu isaa garuu ragaan hin jiru.

Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa sanada waliigaltee sirna tomboo ittiin to’atan baase keewwata 4 irratti fi seensa labsii 1112/2011 irraa akka hubachuun danda’amutti tamboo bakka namoonni baay’een argaamanitti xuuxuun kan dhorkameef sababoota lamaani.

Sagantaa hubannoo seeraa fm sagalee abbaa alangaa godina jimmaa jan 10 2022 Jimmaa Attorney FM, WAAGJ FM

Qophessan sagantaa kanaa obboo mulugeetaa megersaa godina jimmaa aanaa coraa botor irraayii. — Send in a voice message: https://anchor.fm/waagj/message
  1. Sagantaa hubannoo seeraa fm sagalee abbaa alangaa godina jimmaa jan 10 2022
  2. Sagantaa Xinxala Murtii dhadacha Ijibbaata Federaalaa galmee Lakk 16816 ta'en kennamee Seera Yakkaa MFDRI Kewwata 555 (c) fi 556 walbira qabuun qophii qophaa'ee kutaa 1ffaa. 4/27/2014
  3. Sagantaa Hubannoo seeraa Dhimma Falmii cheekii waliin walqabateee kutaa 1ffaa
  4. አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት።
  5. Galmi kenya our objectives፣ እንደ ጅማ ዞን አቃቤ ህግ ፅፈት ቤት ግባችን

1.Amala Namaa Yookiin naamusa namaa sirreessuf

Ogeessonni fayyaa gama kanaan qorannoo taasisan akka ibsanitti uumama isaanii ta’ee daa’imman waan ija isaanitiin argan gochuuf yookiin raawwachuuf ariifatu.Daa’imman akka yaadama isaanitti waanti namni jabaan(namni guddaan) raawwatu  hunduu sirriidha jedhanii fudhatu.kanaaf tamboo bakka namni baay’atutti xuuxuun bakka sanatti daa’immanis argamu danda’u waan ta’eef waanti kun sirrii fi waan isaan fayyadu fakkaatee itti muldhata.Yeroo sana gocha tamboo xuuxuu kana ofii isaanitiif raawwachuuf fedhiin isaan keessatti dhalachuu danda’a.Kanaaf ogeessonni kun akka agarsiiftutti kan kaasan immoo daa’immaan maaliif xuuxuu akka jalqaban yommuu gaafataman yaaliidhaaf,waan nama qaroomsuu nutti fakkaate,namni jabaan yommuu xuuxuu argeen kan jedhaniifi sababoota biroo caqasuu isaanii akka ragaatti kaasu.As irratti daa’imman tokko tokko rakkina yeroof isaan mudatuu furuuf  jedhanii tamboo xuuxuu jalqaban jiraachuun isaanii dagatamuu hin qabu.Fakkeenyaaf daa’imman sababa adda addaati maatii isaanii irraa adda bahanii jireenya karaa irraa gaggeessan qorra halkan halkaniitif jecha  tamboo xuuxuu jalqabanii booda keessaa bahuu dadhaban kaasuun ni danda’ama.Kanaan walqabatee namoonni tamboo xuuxan jechoota akka daa’immani fi namni biro gocha isaan raawwatan kana deeggaruuf haasa’u.Kunis tamboo xuuxuun sammuu nama si’eessa,nyaatni akka dafee bullaa’u taasisa(digestion) jechuun haasaan sobaa yookiin dogoggorsiisaan isaan dubbatan nama baay’ee balaaf saaxilee jira.

Kana ta’uu isaatin bakka namoonni baay’atanitti tamboo xuuxuun kan dhorkameef daa’imman amala(naamusa) hin barbaachifne qabatanii akka hin guddanneefi.

2.Miidhaa namoonni tamboo xuuxan namoota biro irratti qaqqabsiisan hirdhisuuf

Tamboon akkuma beekamu waan qilleensa faana haala salphaan makamuu danda’u waan ta’eef qilleensi immoo yeroo gababa keessatti bakka baay’ee fi nama baay’ee bira qaqqaba waan ta’eef tamboo qilleensatti makame baatee bakkaa bakkatti socho’a jechuudha.Kanaaf namoonni tamboo xuuxan hanguma rakkoo fayyaa of irraan gahan rakkoo fayyaa nama hin xuuxne irraan gahu.Namootni hin xuuxne gaasota summaa’oof ,keemikaalota xixiqqoo haara tamboo keessatti argamaniin hanguma namoota xuuxanii miidhaan irraa gaha waan ta’eef seerichi kan baheefis namoota hin xuuxne eeguf jecha kan dhorke.Akkuma waliigalaatti kaayyoon seera kanaa dhaloota amma jirus ta’ee dhaloota gara fulduraa ilaalchisee rakkoowwan gama diinagdeetin,hawaasummaatin akkasumas faalama qilleensaa irraa eegufi.

Dhorkaa Bakka Gurgurtaa

  • Nama umuriin isaa waggaa 21 gadi ta’etti kallaatinis ta’eeal’kallatiin tamboo gurguruun hindanda’amu nama umuriin isaa kanaa gadi ta’es gurgursiisuun hindanda’amuu.
  • Bakkeewwan labsii kana keessaatti tamboo xuuxuun dhorkaman hanga meetiraa 100 keessatti tamboo gurguruun dhorkaadha.
  • Bitaafi gurguraan bakka/haala wal-arguu /walittidhufuu hin dandeenyeen oomisha tamboo gurguruun akka gurguramu haala mijeessuun dhorkamaadha.
  • Baay’inni tamboo tokko 20 ta’e kan hin banamne ykn baay’ina ykn ulfaatina qaama raawwachiftuun baasuun ta’a.

Dirqama Ibsa fi Haala Samasama Oomishaatin Walqabatu

  • Oomishni tamboo kamiyyuu ulaagaa biroo qaamni raawwachiiftuun baasuu fi yeroodhan kan jijjiramu akeekkachiisa faana barreffamaa fi fakkii qalama qabuun waraqaa tamboo ittin samsaman irratti qabaachuu qaba.
  • Akeekkachiifni fayyaa fulduraaf duubaan hanga %70 (dhibbeentaa torbaatamaa ) gadii kan hin taanee haguuguu qaba.
  • Waraqaa Tamboon ittiin samsamamu karaa alaatiin barreeffamnii itti barraa’u amala, rakkoo fayyaa irraan gahuu haala dogoggorsaa ta’een ibsuu, midhaan gostii tamboo tokko gosa tambii biraa irraa  qaqqabsiisuu xiqqaa ta’uun ibsuun beeksiisuun dhokaadha.
  • Oomisha tamboo kam irrattu kallatiidhaanis haa ta’uu al-kallatidhaan midhaa gadii anaa kan qaqqabsiisuu ta’uu ibsuun dhorkaadha.

DhorkaaBeeksiisaan wal qabatu

  • Gosa oomisha tamboo kamiyyuu kallaatinis ta’e alkallatiin beeksiisuun dhorkadha.
  • Gosa oomisha tamboo kamiyyuu beeksiisuun, Piroomot gochuuf ispoonsara ta’uun dhorkadha.
midiyaa mhaagj

Tarkaanfiiwwan

Qaamni dhoorkaawwanii fi dirqamoota labsii kana fi dambii keessatti hammataman darbee(cabsee) argame tarkaanfi adabbiin itti Fudhatamu labsiidhuma kana keessatti hammatamee jira.Kunis tarkaanfii bulchiinsaa fi adabbii yakkaa ti

Tarkaanfii Bulchiinsaa

Tarkaanfiin buulchiinsaa akkuma balleessaa,miidhaa fi baay’ina badichaatti kan hundaa’u ta’ee tarkaanfichi garuu akeekkachiisa barreeffamaatii kaasee hanga eeyyamni daldalaa haqamuutti kan qaqqabu ta’a.Yoo balleessaa irra deddeebin raawwate hojii kana keessatti akka lammaffaa hin hirmaanne dhorkamuu danda’a.

Oomishichaan walqabatee yeroo muraasaaf akka gara biyyaa hin seenne dhorkiin irratti bahuu danda’a.Dabalataan immoo oomishichi gara biyya keessaa seenee jira taanaan baasii abbaa qabeenyichaatin akka biyya dhufetti deebi’u taasifama .Biyya keessa seenee kan raabsame yoo ta’e immoo akka deebi’ee sassaabamuu,akka manca’uuyookiin immoo akka karaa seera qabeessaan dhaalamuu taasifama.Oomisha rakkoo qulqqulinaa qabu yoo ta’e hanga samuudni fudhatamee laburaatooriidhaan sakatta’amee qulqqullumaan isaa mirkanaa’utti akka hin raabsamne dhorkamuu danda’a.

Adabbii yakkaa

  • Qulqulinaan walqabatee dhorkaawwan jiran darbuun adabbii hidhaa salphaa waggaa 3 hin caallee fi adabbii maallaqaa qarshii 200,000(kuma dhibba lama) hin caallen hordofsiisa.Hir’ini(hirdhinni) uumame fayyaaafi lubbuu namaa irratti miidhaa ol’aanaa kan qaqqabsiisu yoo ta’e adabbii hidhaa waggaa 7 hin caalle fi adabbii maallaqaa 500,000(kuma dhibba shan) hin caalle ta’a.
  • Qaama to’atuuf deeggarsa gochuu dhiisuun adabbii hidhaa salphaa waggaa 1-waggaa 5 hordofsiisa..
  • Dhorkaawwan beeksisaan walqabatu namni cabse adabbii salphaa baatii 3 gadi hintaanee fi adabbii maallaqaa 30,000(kuma soddomaa)-100,000(kuma dhibba tokkoo) gahuun adabamuu danda’a.
  • Qaamni ispoonsara godhe beeksisicha qopheesse ,kan maxxanse,kan dabarse yookiin karaa biro kamiiniyyuu namni hirmaate hidhaa waggaa 3 hin caalle fi adabbii maallaqaa 50,000(kuma shantamaa) gadi hin taanen adabama.
  • Dhorkaawwan bakka tamboon itti xuuxuumu  fi itti gurguramu darbanii argamuun ilaalchisee bakka gurgurtaa dhorkametti gurguruun hidhaa salphaa baatii(ji’a) hin caalleen yookiin adabbii maallaqaa qarshii 5000(kuma shan) hin caalleen adabama.Bakka dhorkametti xuuxuun immoo adabbii maallaqaa qarshii 1000(kuma tokko) hin caalleen adabama.
  • Bakkeewwan tamboo xuuxuu gurguruun itti dhorkametti gachaawwan kun dhorkamuu barreeffamaa fi fakkiiwwaniin akka hin raawwatamne tarkaanfii barbaachisaa namni hin fudhanne adabbii hidhaa salphaa baatii(ji’a) sadii hin caalleen yookiin adabbii maallaqaa 1000(kuma tokkoo)-10,000(kuma kudha)gahuun adabamuu danda’a.
  • Qabiyyee tambootiin walqabatee dhorkaa jiru namni darbe adabbii hidhaa baatii(ji’a)3 –waggaa 3 fi adabbii maallaqaa 1000(kuma tokkoo)-200,000(kuma dhibba lama) adabama.
  • Namni nama umuriin isaa waggaa 21 hin guunnef tamboo gurgure,akka fayyadamu taasise akkasumas kenne adabbii baatii(ji’a) 3 gadi hin taaneen yookiin adabbii maallaqaa hanga qarshii 3000 (kuma sadii) gahuun adabama.
  • Qabiyyee tamboo ilaalchisee odeeffannoo qabachuu fi guutuudhaan walqabatee dirqamoota jiran cabsuun adabbii hidhaa salphaa waggaa 1-waggaa 3 fi adabbii maallaqaa qarshii 50,000(kuma shantama) gadi hin taanen adabama.
  • Dirqamoota labsii kana keessatti hammataman kan cabse(darbe) qaama namummaan seeraan kennameef yoo ta’eadabbiin dabalataa dhaabbatichi dhorkamuu,akka cufamu yookiin akka diigamu murtaa’uu danda’a.

Guyyaa Ayyaana Kabaja Tamboo

31 may,world no tobacco day

  • Dhabbataa Fayyaa Addunyaa bara 1987 jalatti biyyootni miseensa Yaaa’in Fayyaa Addunyaa(World Health Assembly) resolushinii WHA40.38ta’e irratti Bitootessa  29bara 1988 guyyaa tamboo xuuxuu irraa bilisaa akka idila addunyaatti (a world no smooking day)akka kabajamuuf waamicha taasiset ture.Kaayyoon isaa immoo akka guutuu addunyaatti namootni tamboo xuuxan  sa’aatii 24’f oomisha tamboo irraa akka of qoqqoban taasisuudha.
  • Bara 1988 Resolution WHA42.19 ta’e irratti Yaaa’in Fayyaa Addunyaa(world health assembly)guyyaa ayyaana tamboo waggaa waggaadhaan waxabajjii akka kabajamuu dabarse.
  • Akka biyya keenyaatti guyyoota akka biyyaattis akka addunyaatti kabajnu baay’ee akka qabnu nan beeka haa ta’u malee rakkoo odeeffannoo haa ta’uu hin beeku guyyaan tamboo xuuxuu irraa bilisaa yommuu kabajamu hin argines hin dhageenyes.Seerotni keenya eessa dhaqaniin gaaffii kooti.

a world no smooking day every year on 31 may

Mulugeetaa Magarsaa

Horaa Bulaa

 

Ergaa Baga Ayyaana Qilleetif Gessan Hoggansa WAAGJ irraa

Itti Gaafatamaan waajhira Abbaa Alangaa Godina Jimmaa kab. Obboo Sisay Eddessaa Abbootii Alangaa fi Hojjetoota Waajjira Abbaa Alangaa Godina Jimmaa sadarkaa Aanaa, fi Godinaa jirtan maraaf akkasumas Hordoftoota Amantaa kiristaanaa taatan hundi keessan baga ayyaana Qillee kan bara 2014 tiin isin gahee jechaa Ayyaanni kun kan nagaa, kan milkii fi guddinaa akka isiniif ta’u hawwiiContinue reading “Ergaa Baga Ayyaana Qilleetif Gessan Hoggansa WAAGJ irraa”

Rate this:

Featured

Barruu Xinxala Seeraa Murtii MMF dhadacha Ijibbaata irarttii taasifamee. Pdf

Qophessaan xinxala kanaa Mulugeeta M

MHAAGJttii AA Aanaa Cooraa Botor

Dhimmootni RTD dhaan ilaalaman mirga of irraa ittisuu shakkamaa kan hin sarbine ta’uu seerotaa fi Murtii dhaddacha Ijibaataa Mana Murtii Waliigala Federaalaa Jildii 17ffaa Lakk.Galmee 100712 ta’e irratti kenname

Barruu:- Xinxala Seeraa.

Qophessaan:- Mulugeta M.[1]

 

Bitootessa 2013

Jimmaa, Oromiyaa

  1. Seensa waligalaa

Namni himatame akkuma nama kamiyyuu mirgoota daangaa seeraa keessatti kabajameef qaba.Mirgoota kana keessaa mirga murtii saffisaa argachuun isa tokkoodha.Mirgi kunis Heera Mootummaa Federaalaa Dimookraatawaa Rippublika Itoophiyaa keewwata 20(1) irraa hubachuun ni danda’ama.Gama biraatin immoo dhimmi yakkaa osoo wal-irraa hin ciccitin yeroo gabaabaa keessatti kan dhagahamuu  fi xummuramuu qabu ta’uu seera deemsa falmii yakkaa irraa hubachuun ni danda’ama.Kana qofa osoo hin taane seerota idila addunyaa biyyi keenya mallateessite keessa tokko kan ta’e Konveenshiniin Mirga sivilii fi  siyaasaa mirga kanaaf beekkamtii fi eegumsa kenneet jira.Haa ta’u malee gaalee yeroo gabaabaa jedhu kun hiikoof kan saaxilame waan ta’eef  dhimmuma walfakkaataa irratti murtiin kennamu garaagarummaan guyyootaa,torbanii fi darbees baatidhaan lakkaa’amu akka uumamu ta’eet jira.Kana Furuudhaaf jecha immoo yaadrimeen Tooftaa Saffisa Adeemsa Falmii Yakkaa (TSAFY) yookiin RTD (Real time Dispach) jedhu hojii irra ooluu danda’eera.Haa ta’u malee gama ogeessota adda addaatin ilaalchi fi hubannoon yaadrimee kana irratti muldhatu(mul’atu)murtiiwwan adda addaa akka kennamaniif sababa ta’aat jira.

Garaagarummaa ilaalchota dhimma kana irratti muldhatan (Mul’atan) keessaa mirga of irraa ittisuu himatamaa dhiphisaa, hanga murtiin dhumaa kennamutti mirga qulqulluu ta’ee tilmaamamuu himatamaa sarbaa.Mirga Abukkaattoo isaa faana mari’achuu sarba kan jedhan isaan ijoodha.Kanuma bu’ura godhachuudhaan dhugumayyuu tooftaan Saffisa Adeemsaa Falmii Yakkaa(TSAFY) yookiin RTD  mirga of irraa ittisuu(ragaa ittisaa dhiyeeffachuu)  himatamaa sarba moo? hin sarbu? kan  jedhu barreeffama kana keessatti kan ilaallu ta’a.

Seenaa Dhufaatii

Adeemsi murtii battalaa (TSAFY) yookiin RTD dhuma bara 1994(GC) irratti biyya Faransaayitti kan jalqabamee fi booda irra gara guutuu Faransaayitti kan babaldhate(babal’ate) ta’uu odeeffannoowwan gama kanaan barreeffaman ni muldhisu(Mul’isu).Booda irra immoo bara 2006(Gc) biyya Yunaayitid Kingdam(UK)tti moggaasa ‘Next Day Justice’ jedhuun jijjiirama guddaa akka fide himama.Biyya Faransaayitti “Real Time Dispatch” Britaaniyaatti “Next Day Justice”kan jedhamu adeemsa addaa osoo hin taane tooftaa addaati.(RTD is not  a special procedure as such.It is rather a technique).Yeroo baay’ee dhimmootni kun hojii irra kan oolan yakkoota harhaaf harkatti qabamaniifi.

Akka Biyya keenyaatti yeroo jalqabaatif dhimmi kun kan hojiirra oole biyya Harargeetti kabaja Ayyaanaa Gabreelii Qullubbiitti.Ergaa ennaa sanaati jala bultii Barkumee Itoophiyaatii jalqabee Magaalaa Finfinneetti kan ittiin hojjatamaa jirudha.Kana Qofaa osoo hin taane Biyya Hawaasaatti kabaja ayyaana Gabreeli irratti yakkoota harkaa fi harkaa irratti adeemsi kun kan baldhinaan itti  hojjatamaa jiruudha..

                         Muuxannoo Biyya Ambaa

1.Faransaay:-Biyyi kun wixinneessituu yaada kanaa akka taate ni beekama.

Ulaagaawwan biyya kanatti itti fayyadaman yoo ilaallu

  • Dhimmichi RDT’f mijataa ta’uu qaba
  • A/A fi Himatamaan /Abukaattoon isaa dhimmichi RTD dhaan akka ilaalamu waliigaltee irra gahuu qabu.
  • Gochi Yakkaa raawwatame hidhaa waggaa 7 olii kan hin  adabsiifne ta’uu qaba
  • Himatamaan Abokaattoo ittisaa faana dhiyaachuu qaba.
  • Dhimmi guyyaa 1tti hin xummuramu yoo ta’e himatamaa hanga guyyaa 5tti to’annaa jala tursiisuun ni danda’ama.

2.Biyya Inglaand

  • Aangoo Poolisiitii
  • Aangoo galmee cufu qaba.
  • Poolisiin dhimmichi adeemsa seeraa keessa darbuu qaba jedhe yoo itti amane A/Alangaatti dabarsa.
  • Jalqaba dhimmichi RDT dhaan kan ilaalamu ta’uu seeraan tumamuu qaba.
  • Aangoo M/Murtii Maajistireetii jalatti kan kufu ta’uu qaba.
  • Hanga hidhaa baatii 6’tiin kan adabsiisu ta’uu fi
  • Himatamaan gocha yakkaa kan raawwate ta’uu amanuu qaba.

3.Muuxannoo  Biyya Keenyaa

Immaamata haqa yakkaa bara 2003 bahe irratti qaamotni haqaa yakkoota harkaaf harkaa qabiyyeen ragaa isaanii walxaxaa hin taanee fi yakkoota biroo sirna gabaabaan yeroodhuma sana M/Murtiif dhiyaatanii murtii akka argatan hojiimaata hojii irra oolchu jechuun ibsee jira.

Yakka harkaa fi harkaa fi yakkoota biro adeemsa gabaabaadhan akka ilaalaman murteessuuf aangoo kan A/A ta’uu ibsa.Kana yommuu murteessu garuu haala waliigala yakkichaa,qabiyyee fi dandeetti ragaa akkasumas fedhi miidhamaa fi shakkamaa ilaalcha keessa kan galche ta’uu seera deemsa falmii fi seerota biroo keessatti ifaan tumama ergaa jedhu qaba.Haa ta’u malee seera deemsa falmii yakkaa keessatti yakkoota harkaa fi harkaatin walqabatee haala eeru fi himannaan itti dhiyaatu ilaalchisee s/d/f/y/keewwata 21(1) jalatti yakkoota iyyannoo dhuunfaatin dhiyaatan irratti eerus ta’ee himannaa dhiyeessu osoo hin barbaachisin himannaa dhiyeessun ni danda’ama ergaa jedhu qaba kun hamma ta’e dhimmichi akka saffisaan ilaalamu furmaata kan kaa’e fakkaata haa ta’u malee yeroo hammamii keessatti isa jedhu hin ibsine.

4.Naannoo Oromiyaa

Jiijjiiramni Bu’uraa Adeemsa Hojii(JBAH)’n bara 2006 fooyya’ee bahe akka ibsutti dhimmi tokko RTD dha jedhamee ilaalamuuf ulaagaawwan guutamuu qaban:-

  • Yakka harkaa fi harkatti qabaman
  • Gocha yakkaa raawwatamee qoratamuun sa’aatii 48:00 keessatti himatni M/Murtii yoo dhiyaate
  • Bu’aan ragaa teeknikaa yookiin taaktikaa deeggaramuu qabu sa’aatii 48:00 keessatti walqabatee dhiyaachuu yoo danda’e
  • Yakki raawwatame miidhaan isaa fulduratti bu’aa gara biraa kan hin hordofsifne ta’uun isaa yoo mirkanaa’ee beekame.

Kanaaf barreeffamoota armaan olii irraa akka hubannutti dhimmichi raawwatamee sa’aatii 48 keessatti mana murtii dhiyaatee yoo murtii argate ta’uu hubanna.Haa ta’u malee gama kamiin mirga of irraa ittisuu himatamaa sarba kan jedhu irratti garaagarummaa ilaalchaa yoo ta’e malee seerichi waanti ifaan kaa’u jiraachuu baatus waanti ifaan hin dhorkamne immoo akka eeyyamametti lakkaa’ama qajeeltoo jedhu fudhachuudhaan me dhimma armaan gadii kana haa ilaallu.

Xinxala dhimmaa

Murtii Dhaddacha Ijibaataa M/M Waliigala Federaalaa Jildii 17 lakk.galmee 100712 irratti

Dhimmootni RTD dhaan ilaalaman mirga of irraa ittisuu himatamaa kan hambisu danda’an himatamaan karaa ifa ta’een mirga of irraa ittisuu isaa kan dhiise ta’uu yoo mirkaneesse qofa.

Murtiin dhaddachi kun kenne jildii 17ffaa lakk.galmee 100712 irratti yommuu ta’u dhimmichi kan jalqabe waamamaan ammaa iyyataa ammaa irratti himannaa dhiyeesse bu’ura godhachuudhani.Kunis iyyataan ammaa seera yakkaa MFDRI bara 1996  bahe keewwata 669(2) irra darbuun badhaadhina hin malle ofii argachuuf yookiin nama biroof argamsiisuuf yaadee gaafa guyyaa 18/02/2006 tilmaamaan guyyaa keessaa sa’aatii 6:00 yommuu ta’u kutaa addaa Kolfee Qaraaniyoo Aanaa 02 bakka addaa dhaabbata oomisha bu’aa pilaastikaa Kaarra Qoree Dagaamaan jedhamu keessatti Hojii Gaggeessaa(dura bu’aa) ta’ee qacaramee osoo hojjachaa jiruu qabeenya miidhamaa dhuunfaa Amaara Abrahaam kan ta’an pilaastika meeshaa dheedhii kophee karaxixi dhibba tokkoof  shantama,gatiin karaxixix tokkoo qarshii 1100(kuma tokkoof dhibba tokko) waliigala tilmaama qarshii 165,000(Kuma dhibba tokkoo fi jahaatamii shan) baasu fudhatee himatamaa 2ffaa obbo Darajjee Fiqaaduutti kan gurguree qabame waan ta’eef yakka hannaa cimaa raawwateef himatame kan jedhudha.Himatamaanis M/Murtii dhiyaatee himannaan A/A dubbifameefi akka hubatu erga taasifamee booda jecha amantaa fi waakki gaafatamee kan waakkate waan ta’eef A/A ragoota himannaa isaa mirkaneessaniif dhiyeessee dhageessiseera.

Kana booda ragoonni A/A irratti kan  mirkaneessan ta’uu hubachuun ragaa ittisaa fedhii iyyataatin kan bira darbe ta’uu caqasuun keewwatuma A/A himate jalatti balleessaadha erga jedhee booda bu’ura qajeelfama adabbiitin xinxaluu isaa caqasee hidhaa cimaa waggaa 8 fi baatii 5 akka adabamu murteesse.Iyyataanis murtii kana komachuun M/Murtii Ol’Aanaa Federaalaatti dhiyeeffachuun bitaaf mirgi erga wal falmaniii booda murtiin balleessuma Mana Murtii jalaa kan cime ta’us murtii adabbii kenname irratti garuu akkaataa qabiinsa sababoota adabbii cimsanii fi salphisan irratti dogoggorri kan jiru ta’uu fi dogoggora sana kan sirreesse ta’u ibsuun iyyataa hidhaa cimaa waggaa 6 fi baatii 6 tin akka adabamu murteesse.

Iyyatni ijibaata amma dhiyaate kun murtii kana komachuun yommuu ta’u qabiyyeen bu’uraa iyyatichaas manni murtii jalaa raga ittisaa nan qaba osoon jedhuu raga ittisaa iyyataa osoo hin dhagahin kan darbe   A/A yakkichi raawwatamuu isaa hin mirkaneessine,yakki raawwatamee jedhamee fi keewwatni caqasame kan wal hin simne  fi murtiin adabbii kenname sirri miti sababoota jedhan kan qabateedha.Iyyatichi qoratamee mirgi raga ittisaa himatamaa kan bira darbame sirrii ta’uu fi dhiisuu isaa qulqulleessuuf dhaddacha kanatti akka dhiyaatu kan taasifame yommuu ta’u waamamaanis dhiyaatee bitaaf mirgi barreeffamaan akka walfalman taasifameera.Akkasumas galmeen haadhoon mana murtii jalaa akka dhiyaatu taasifameera.

Jalaa Dhufaatin dhimmichaa gabaabinaan akka armaan olittii  ibsame yommuu ta’u dhaddachi kun falmii bitaaf mirgaa murtii iyyata ijibaataaf ka’umsa ta’e tumaalee seeraa faana mirkaneessun ni dhiyeessisa jechuun ijoo qabame faana akka itti aanutti qorateera.

Iyyataan balleessaadha kan jedhame ragoota A/Alangaa dhiyeefateen iyyataan ragaa ittisaa hin qabu akka jedhe barreeffamaa fi jechaan mana murtiif mirkaneesse ta’uu garagalcha murtii Mana Murtii jalaa irraa hubanneerra.Iyyataan sadarkaa ijibaatatti immoo ibsi mana murtii jalaa kun fedhii isaanitiin ala galmaa’u fi raga ittisaa dhiyeeffachuuf gaaffii dhiyeeffatanii kan ture ta’u ibsuun falmaniiru.

Bu’urumaan mirga namoota himatamanii seeraan eegameef keessaa tokko raga isaan irratti dhiyaate kamiyyuu ilaaluu,ragoota isaan irratti dhiyaatan gaafachuu,ragaa ittisaaf isaan fayyadu dhiyeeffachuu yookiin dhiyeessifachuu akkasumas ragoonni isaani dhiyaatanii akka dhagahamaniif gaafachuu akka ta’e Heera Mootummaa FDRI keewwata 20(4) kan tume yommuu ta’u mirgi kun bu’ura Heera Mootummaa keewwata 9(4) tin waliigalteewwan Idila Addunyaa qaama seera biyyatti ta’en eegumsi kan taasifameef ta’uu waliigaltee Mirga Sivilii fi Siyaasaa keewwata 14(3)(B) irraa hubachuun ni danda’ama.Mirgi himatamaa tumaalee kana jalatti ibsaman kan hubachiisu himatamaan tokko ragaa hin taaneen balleessaa akka hin jedhamnee fi gama himataatinis ragaan dhiyaate yoo ta’e gama isaatin gocha balleesaa kan hin raawwannee fi qulqulluu ta’uu isaa ibsuu haala itti danda’u ta’uu dha.Kanaaf himannaa isa irratti dhiyaateef ittisa dhiyeeffachuuf waantoota barbaachisoo ta’anii fi yeroo gahaa argachuu akka qabu seerichi ni hubachiisa.Himatamaan mirga of irraa ittisuu heera mootummaan eegumsi taasifameef akka seeraan fayyadamu gochuun(Taasisuun) itti gaafatamummaa mana murtii ta’uu hafuura fi qabiyyee tumaa  heera mootummaa keewwata 13(1) fi (2)  irraa dhimma hubannuu dha.Kana ta’uu isaatin mirga of irraa ittisuu himatamaa bira darbuun kan danda’amu himatamaan mirga isaa kan itti hin fayyadamne ta’uu ifaan mana murtiif yommuu mirkaneessu qofa akka ta’e hafuura tumaalee irraa kan hubannuudha.Himatamaan mirga isaa dhiisuu bakka hin mirkanoofnetti garuu himatamaan mirga of irraa ittisuu dhiisera ibsa jedhuun manni murtii xinxala isaa irratti qofa caqasun seerummaa kennuun adeemsa sirrii miti.

Dheerina dhimmoota hambisuuf jechuudha tooftaan adeemsa murtii battalaa RTD kaayyoon isaa bu’uraa dhimmoota raga walxaxaa hin qabne haala salphaan murteessuf hojiimaata diriirsuun alatti mirgoota himatamaa heera mootummaa fi seerota biro raawwatinsa qabaniin egaman haala miidhuu danda’uun hojii irra oolchuu akka hin taane ni beekama.Kana ta’uu isaatin mirgootni seeraan eegamanii fi adeemsi seerummaa galumsa seeraatin hoojirra olchuun seerummaa kennuun alatti dhimmi tokko adeemsa murtii battalaa RTD bu’ura godhatee dhiyaachuu isaatin qofa kan hafu miti. Adeemsa murtii battalaa RTD bu’ura godhachuun dhimmi ilaalamu mirga of irraa ittisuu himatamaa dhiisuuf kan dandeessisu himatamaan mirga isaa kana haala shakkii hin uumnen dhiisuu isaa yoo mirkaneessedha.

Dhimma qabannetti yommuu deebinu manni murtii jalaa dhimmicha kan ilaale hojimaata adeemsa murtii battalaatin  yommuu ta’u iyyataa balleessaa kan taasise raga A/Alangaatin itti mirkanaa’ee ragaa ittisaa akka qabu gaafatamee ragaa ittisaa nan qaba jechuun dhaddachaaf jechaafi barreeffamaan kan mirkaneesse sababa jedhuun ta’uu qabiyyee murtii irraa ilaallerra.Barreeffamni mana murtii jalaa kun iyyataan karaa tokkoon barreeffamaanis ta’ee jechaan ragaa ittisaa nan qaba jechuu kan agarsiisu yommuu ta’u gama biraatin immoo iyyataan raga ittisaa kan hin qabne ta’uu ibsuu kan mirkaneessedha.Barreefama mana murtii jalaa iftoomina dhabe kana dhugummaa isaa hubachuuf jecha galmee haadhoo dhiyeessifnee ilaallerra.Galmee mana murtii jalaa akka ilaaletti manni murtii jalaa iyyataadhaan jala murtii of irraa ittisi onkololeessa 28 bara 2008 dhaddacha ooleen yommuu kennu Jala Murtii guca/foormii dursee qophaa’een  guutamee kan kenname yommuu ta’u qabiyyeen isaas iyyataan ragaa ittisaa hin qabu jechuun ibsuun kana kan ibse immoo dhaddacha irratti barreeffamaa fi jechaan ta’uu kan ibsu ta’us iyyataan jechaan ibsuu isaa Jala murtiin ala waraqaa dhaddachaa irratti kan hin galmoofne barreeffamaan mirkaneessera jechi jedhus sanadoota galmicha keessa jiran keessa kan hin jirre ta’uu dhaddachi kun hubateera.Kana ta’uu isaatin manni murtii jalaa foormii jala murtiif fi murtii dursee qophaa’e yommuu guutu jechootaa fi gaalewwan qalamaan(iskiribtoodhaan) haqee iyyataan ragaa ittisaa hin qabu jedhe jechaa fi barreeffamaan mirkaneessera jechuun raga ittisaa dhagahuu kan darbe ta’us ragaan kana mirkaneessu dhabamuun isaa galmee haadhoo mana murtii jalaa irraa hubanneerra.Karaa kanaan dhimmicha yommuu ilaallu iyyataan mirga seeraan eegameef mirga ragaa ittisaa dhageessifachuu manni murtii jalaa kan darbe iyyataan ifatti mirga isaatti fayyadamuu dhiisuu osoo hin mirkaneeffatin ta’uu isaatin murtiin dhimmicha irratti kenname dogoggora seeraa bu’uraa ta’e kan qabu ta’ee argineerra.

Yaada Xummuraa

Kanaaf  akka waliigalaatti dhimmoota armaan olitti tarraa’an yommuu cuunfinee ilaallu muuxannoowwan biyya alaa keessattis ta’ee akka biyya keenyaatti jiran irratti dhimmi tokko adeemsa murtii battalaa(RTD) dhaan ilaalamuun isaa mirga of irraa ittisuu himatamaa kan hin sarbine ta’uudha.Dabalataan  xinxala dhaddacha ijibaata kanaa irraa kan hubannu dhimmichi adeemsa murtii battalaatin(RTD) dhaan ilaalamuun isaa qofti mirga of irraa ittisuu himatamaa kan hin sarbine ta’uudha.Haa ta’u malee mirgi kun kan bira darbamuu danda’u himatamaan ifaan ifatti mirga kanatti fayyadamuu kan hin barbaanne ta’uu haala shakkii hin uumneen jechaa fi barreeffamaan yoo ibseedha.Kana jechuun akka qajeeltotti dhimmotni adeemsa murtii battalaatin (RDT) ilaalaman mirga of irraa ittisuu hin sarban garuu immoo haala addaatin himatamaan fedhii yoo qabaate bira darbamuu danda’a  fedhii isaa kanas ifaan yoo ibse qofa ta’a jechuudha Kanaaf mirgi of irraa ittisuu himatamaa mirga heera mootummaa biyya keenyaanis ta’ee seerota idila addunyaa biyyi  keenya mallatteessitee keessatti eegumsi taasifameef  kana hojii irra oolchudhaan walqabatee garuu of-eeggannoo qaamni hunduu taasisuu akka qabuudha.Sababni isaammoo yakkoota RTD dhaan ilaalaman irratti dhimmichi RTD dhaan ilaalamun isaa qofti mirga of irraa ittisuu himatamaa kan hin sarbine ta’uu hubatamee qaamoleen haqaa hundi gahee isaanii bahachuu akka qaban hubatamuu qaba.

Mulugeetaa Magarsaa

Aanaa Cooraa Botor

Jimmaa Oromiyaa.

.


[1] Mana Hojii abbaa alangaa godina jimmaattii Abbaa Alangaa Aanaa Cooraa botoor fi qo’ataa seeraa. (LL.B)

Featured

Labsii MNO kan bara 2004-2006 labsaman.

Midiyaa mhaagj

Dhaqabamuummaa kenya gochan mirkanessiina.

MHAAGJ
MHAAGJ
Featured

Barruu xinxala Murtii dhaddacha ijibbaata Federaala. Pdf

HAALA MIRGI WABII ITTIIN DHOORKAMU SEERA DEEMSA FALMII YAKKAA  ITOOPHIYAA  KEEWWATA  67(A)  Vs  MURTII DHADDACHA IJIBBAATAA  MANA MURTII WALIIGALAA FEDELAALAA  JILDII 12FFAA LAKK.GALMEE  IJIBBAATAA 59304 TA’E  IRRATTI KENNAME 

Qopheessaan Abdusalam M. (MHAAGJti AA Aanaa)

Xinxalli barruu kana irrattii godhamee ijjennoo seeraa abbaa barru kana qophesseeti.

Garee Komn MHAAGJ.

1.1. Seensa

Akkuma beekkamu Mirgi Wabii mirga bu’uuraa heera mootummaatiin beekkamtii argatee dha. Heera Mootummaa Federaalaa  Dimokiraatawaa Rippablika Itoophiyaa kew.19(6) jalatti Qajeeltoon jiru mirgi wabii shakkamaadhaaf eegamuu akka qabuu dha. Haa ta’u malee mirgi wabii mirga daangaa hin qabne (absolute right) miti. Mirgi kun haala addaan seeraan tumameen dhoorkamu danda’a ykn mirkaneessa wabii gahaa ta’e akka dhiyeessu  taasifamuu danda’a. Seerota haala addaatiin mirga wabii tuman keessaa Seerri deemsa falmii yakkaa isa tokkoo dha. Seerri deemsa Falmii Yakkaa Kewt. 67 haala  addaa (Exception to the principle ) dha. Inumaayyuu Haala addaa qajeeltoof qofa osoo hin taane Haala addaatiif adda (exception to the exception ) fakkaata . Sababni isaas shakkamtoota mirgi wabii isaanii SDFY kew.63 jalatti eeyyamamuufii danda’an  kew. 67 jalatti haalli itti dhoorkamuu danda’an ni jiraata waan ta’eefidha. Akka qajeeltoo hiikkoo seeraatti immoo seerri dhimma tokko haala addaatiin yeroo tumu haala dhiphina qabuun   hiikamuu  qaba.

Haaluma kanaan Barreeffama gabaabaa kanaan immoo dhimma mirga wabii SDFY keewwata 67(A) jalatti mirga wabii waliin walqabatee haalli mirgi wabii ittiin dhoorkamu ilaaluuf yaalla.

1.2. GAAFFII BARREEFFAMICHAAN DEEBI’UU QABU

SDFY KEW.67 haallan mirgi wabii itti dhorkamuu danda’an keessaa tokko 67(A) jalatti dirqama wabii irratti ibsame  kan  raawwatu ta’ee yoo hin mul’annee dha. Gaaffiin asirratti deebii barbaadu; –

  • dirqama wabii hin raawwatu jedhanii tilmaamuuf dhimmi ilaalamuu ykn mirkana’uu qabu maali?
  • Iyyataan dirqama barreeffamee wabii irratti ibsamee jiru kan raawwatu ta’ee yoo hin mul’anne 

Asirratti Abbaan Alangaa  kewt 67(A) caqasuun shakkamtoonni ykn  himatamaan miliquu waan danda’uuf jechuudhaan qofa  mirga wabii isaa nuuf haa dhoorkamu jedhanii dhiyeessu   akka hin qabne hubatamuu qaba..

 Abbaan Alangaa  Manni Murtii  shakkamtoonni miliquu danda’u jedhee tilmaamuu akka danda’u wanta qabatamaa ta’e mana murtiidhaaf dhiyeessuu qaba.

 Abbaan Alangaa  waa’ee   Amala himatamaa, Haala jireenya isaa (fkn,teessoo,maatii, iddo jireenya   dhabbata kan qabu ta’u),Nama naannoo kana gadhiisee miliqee iddoo kan biraatti jiraachuu danda’a  jedhamee kan shakkamu ta’uu fi dhiisuu fi kkf qorachuun

Yakka raawwatamee fi eenyummaa namichaa madaaluudhaan shakkamaan kun Mana Murtichaatti deebi’ee dhiyaatuu akka hin dandeenye ta’uu isaa tilmaamni akka fudhatamuuf carraaquu qaba.  Dhimma kanaan wal qabatee rakkoowwan jiran yeroo tokko tokko Ragaan deeggaruu dhabuun ni mul’ata.

  • Kanaafuu Wanta qabatamaa ta’e shakkamaan ykn himatamaan mana murtiitti dhiyachuu hin danda’u jedhamee shakkisiisuu danda’u jirachuun isaa sirritti qulqulla’uu qaba.

federashini-itiyo-fi-qodinsa-ango-qabenya-umaamaa pdf download hear.

1.3. DHIMMA QABATAMAA

Dhimma kana ilaalchisee dhimma qabatamaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa dhaddacha ijibbaataatiin murtaa’e tokko Haa xinxaalluu;

Mirga Wabii waliin walqabatee Manneen murtii Mirga  wabii himatamaa dhoorkuuf baay’inni himannaa yakkaa ittiin himatamanii fi ulfatina yakkichaa ka’umsa godhachuu akka danda’amu  S/D/F/Y kwt 67(A)  ilaalchisee   Jildii 12ffaa Lakk.galmee IJibbaataa 59304  ta’e irratti  dhimma  Iyyattoota Jara  Obboo Ayyaalew Tasammaa  fa’aa nama sadi fi  Waamamaa Abbaa Alangaa Abbaa Taayitaa Galiiwwanii fi Gumurukaa  Itoophiyaa  obbo Isheetuu W/Samaayaat  fa’aa nama sadi gidduu turerratti  murtii manneen murtii jalaa cimsuun murteesse baay’ee gaarii fi keewwata kana ilaalchisee daran iftoomina kan uumee dha.

Dhimmichi sirritti akka hubatamuuf jecha Murtii dhaddachi Ijibbaataa Manni Murtii Waliigalaa Federaalaa kun kenne  guutummaatti Akka itti aanutti gara Afaan Oromootti hiikamuuf yaalamee jira .

dhimmichi gochi yakkaa raawwatameera jedhamee himata dhiyaate hordofee gaaffii mirga wabii ka’e kan ilaaluu dha. Dhimmichaan Mana Murtii Olaanaa Federaalaatti himataa kan ta’e Waamamaa ammaa ykn deebi kennaa A/Alangaaa  Abbaa taayitichaatiin Iyyattoota irratti himata bu’uuresseera.  Iyyataa ammaa 1ffaa irratti himata 11 Iyyataa ammaa 2ffaa  irratti himata shan  iyyataa 3ffaa irratti Himata 6(jaha) hundeessuu isaanii jala murtiin mana murtii jalaa ni addeessa. Iyyattoonni gaaffii mirga wabii kan dhiyeessan gochoonni yakkaa himata keeessatti ibsaman mirga wabii kan dhoorkisiisu miti jechuun yoo ta’u ,Abbaan alangaa immoo  gaaffii iyyattootaa kana kan morme iyyattoota irratti himatni dhiyaate waggaaa 15 ol adabsiisuu danda’a,Iyyattoonni wabiin yoo bahan dirqama wabii isaanii kabajanii mana murtii hin dhiyaatan ,yakka biroo raawwachuuu danda’u ,ragoota bituun ykn sossobuun ykn ragaa waan tahu balleessuu danda’u sababoota jedhuun S/d/f/y kwt 63,67/a/,/b/,/c/, caqasuudhaani .

Kana booda Manni murtii jalaa garee lamaan irraa falmii dhiyaatan qoratee iyyattoonni himatni yakkaa ittiin himataman ulfaataa ,daddabalamaa ta’uu isaaniitiif iyyattoonni mirgi wabii isaanii yoo kabajameef dirqama wabii isaanii kabajuu danda’u amantaa jedhu horachuu kan danda’amuu miti  sababa jedhu kennuunii fi S/D/F/Y kwt 67(A) qofa  caqasuun gaaffii mirga wabii iyyattootaa kufaa taasisee jira. Murtee kanaan waliigaluu dhabuun  iyyattoonni oliyyatasaanii  mana murtii waliigalaa Federaalaatti dhiyeeffataniis fudhatama hin arganne. Iyyatni Ijibbaataa ammaa kan dhiyaateefis murtii kana mormuudhaan jijjiirsisuufidha, Nutiis Abukaattonni iyyattootaa Waxabajjii 30,2002 iyyata barreeffamaan dhiyeeffatan ka’umsa godhachuudhaan Waamamaa dhiyessisiifne falmicha barreeffamaan akka taasisan goonee jirra. Iyyatichi Dhaddacha ijibbaataatiin akka ilaalamu kan murtaa’e gaaffii mirga wabii iyyattootaa manni murtii jalaa kufaa yeroo taasisu qabxiileen akka sababaatti qabatan s/d/f/y kwt 67(A) jalatti qabxii tuqame qabxii bu’uuressaa [firii dubbii keewwaticha bu’uureessan] ta’uu fi ta’uu dhabuu qorachuuf jecha. Waan ta’eefis gama kanaan Falmiin Abukaattonni iyyattootaafi Abbaan Alangaa dhiyeessan Murtii Iyyattichi irratti dhiyaateefi Seeraa waliin walbira qabnee ilaallee jirra. Manneen murtii jalaa Iyyattoota irratti tumaaleen caqasaman matuma isaanii wabii kan dhoorkisiisan akka hin taane dhimma hubatee fudhatee dha. Kana waan ta’eefis Iyyattoonni mirgi wabii isaanii akka eegamuufif mana murtii himaticha ilaaluuf gaaffii dhiyeessanii jiru.

abdusalaam-xinxaala-murtii-dhaddacha-ijibbattaa-jildii-24ffaa xinxala kanaan duuraa asii argadhaa.

Bu’uurarraa Mirgi wabii Mirga Heera Mootummaatiin eegumsa argate mirga bu’uuraa namoota qabamanii keessaa isa tokkoo dha. Heera Mootummaa  FDRI keewwata 19(6) jalatti namootni qabaman  wabiidhaan gadhiifamuuf mirga kan qaban ta’uu sadarkaa qajeeltootti kan kaa’e yoo ta’u ,mirgi heera mootummaatiin kabajame ‘mirgi bu’uuraa kun ‘ dhoorgamuu,daangeffamuu, ykn mirkaneessa wabii gahaa ta’e akka dhiyeessu kan taasisu tarreeffama seeraa rogummaa qaban biroo irratti hundaa’uun haala adda ta’een ta’uu akka qabu tumaan heera mootummaa kun ifaan agarsiisa. Mirgi wabii mirga bu’uuraa mirga heera mootummaa ta’uus mirga daangaa hin qabne osoo hin taane Akkaataa seeraatiin dhoorgamuu kan danda’uu dha. Waan ta’eefis Gaaffiin wabii fudhatama qabaa? moo fudhatamaa hin qabu ? kan jedhu irratti manni murtii mana murtii kennu ta’uu wajjiin gama kanaan seera addaa rogummaa qaban bu’uura godhachuun dhimmicha madaalee murtii kennuu akka qabu ifaa dha. Dhimma Harkaa qabnuun gaaffiin wabii iyyattootaa kan keessummeeffame S/D/F/Y kwt 67 bu’uura godhachuuni Tumaan kun haalota iyyata xalayaa wabummaatiin gadidhiifamuu itti hin danda’amne kaa’ee jira. Manneen Murtii jalaa Gaaffii wabii iyyattootaa fudhatama kan dhabsiise tumaa caqasame qubee ‘A’ jalatti haala kaa’ame caqasuudhaani. Dhugumatti Tumaan kun dirqama xalayaa wabummaatiin kaa’ame iyyattootni kan  raawwatan kan hin fakkaanne akka ta’e gaafficha kufaa taasisuun akka danda’amu agarsiisa.  Asirratti dhimmi ol’aanaan hubatamuu qabu garuu tumaa kana gama hojiirra oolchuutiin manni murtii sababootni ilaalcha keessa galchuu qabu maali ?ta’uu kan qabuu dha.  Manni Murtii wabii dhoorkuudhaaf haalotni tilmaama isaaf ka’umsa godhatu tumaa caqasameen ifatti hin kaa’amne . Akkana yoo ta’e himatamaan tokko mirgi wabii yoo eeggameef dirqama isaa kan raawwatu hin fakkaatu jedhamee tilmaama kan fudhatamu sababani gahaa fi seera qabeessa ta’uu kan danda’u ta’uu qaba jedhamee kan amanamu yoo ta’u sababootni gahaa fi seera qabeessa dhimmi jedhu haalota adda addaa  naannawa jiran fi Amala addaa dhimmichaa irraa ka’uun ta’uu akka  qabu Qabxii  manni murtii hubachuu danda’u jedhamee kan yaadamuu dha. Tumaan S/D/F/Y kwt 67 akkaataan itti bocamee fi qabiyyeen isaa akka waliigalaatti yoo ilaalamu Manni murtii mirga wabii haalota   itti dhoorgu kan hubachiisu yoo ta’u  sababoota manneen murtii haalota adda addaa irratti hundaa’uun madaalamuu kan qabanii dha. Gama dhimma qabanneetti yoo deebinuus manneen murtii jalaa gaffii mirga wabii iyyattootaa kufaa kan taasisan wabiidhaan yoo bahan dirqama wabummaa kabajanii argamu jechuudhaaf kan danda’amu miti sababa jedhuuni. Tilmaama kana bu’uurri isaa  himata iyyattoota irratti dhiyaate baay’inaa isaa fi cimina yakkichaa fi bu’aa inni hordofsiisuu dha. Manni murtii jalaa yakkoonni cimaa fi daddabalamaa ta’uu isaanii tilmaamichaaf ka’umsa godhatanii jiru.  Manni murtii sababoota kanneen irratti hundaa’uun wabii dhoorkaniiru. Sababa kana immoo ka’umsa akka hin godhatne  seeraan dhoorkamaa dha jechuun hin danda’amu. Seerichi mana murtiitiif Aangoon mana murtiitiif kan kenname ta’uun kan amanamu yoo ta’e , Manni murtii jalaa sababa seera qabeessa bu’uura osoo hin godhatin murtii kan kenne ta’uun mirkanaa’uu qaba.  Dhaddachi  ijibbaataa kuniis Heera Mootummaa FDRI Kwt 80(3)(A) fi Labsii Lakk.25/1988 kwt 10 irratti hundaa’uun Aangoo kennameefin  murtii dhumaa kamiyyuu dogoggora seeraa isa bu’uura qabu sirreessuu dha.  Waan ta’eefis Manneen murtii jalaa Heera Mootummaa FDRI kwt 19(6) fi S/D/F/Y kwt 67(A) irratti hundaa’uun murtiin kennan Aangoo seerri kenneef irratti hundaa’uun murtii kennan jedhamuu irraa kan hafe gama  akkaataa hiikkoo seeraa fi hojiirra oolmaa seeraatiin dogoggora seeraa bu’uuraa qaba jechuunin hin danda’amne.

 

Akka Waliigalaatti Dhimma armaan olii irraa kan hubatamu

Himatni yakkaa himatamtoonni ittiin himataman dhimmi shakkamaan ittiin shakkame  ulfaataa  fi ,daddabalamaa ta’uu isaaniitiif  himatamtoonni dirqama wabii isaanii kabajanii mana murtiitti deebi’uu hin danda’an jedhamee tilmaama fudhachuun mirga wabii dhoorkuun  akka danda’amu ,kana malees dhimmootni  biroo himatamaan dirqama wabii isaa kabajee mana murtiitti dhiyachuu hin danda’u jedhamee shakkisiisuu danda’u  jirachuun isaa sirritti qulqulla’uun yoo dhiyaate mirga wabii dhoorkisiisuun akka danda’amu hubatamuu qaba.

 

 

MHAAGJ

Featured

Barruu Xinxala seeraa.

Barrun kuni xinxala Murtii Dhadacha Ijibbaata Federaalaa Lakk 16816 ta’e irrattii taasifamee. Seera Yakkaa bara 1996 bahee kewwata 555 fi 556 bu’ureffachuun xinxala godhamee dha.

Qophessaan:- Abdussalam Mohammed

Mana Hojii AA God jimmaattii Abbaa Alangaa Aanaa Sigimoo
1.1 seensa.

Akkuma beekkamu tumaaleen seera yakkaa baay’inaan hojiirra ooluu fi yeroo baay’ee qabatama hojii keessattis walfalmisiisaa ta’e tumaalee seera yakkaa biyya keenyaa yakkoota qaamaa fi fayyaa namaa irratti raawwatamuun walqabatee jiru isa tokkoo dha. Garaagarummaa ejjannoo Tumaalee kanneniin dhiphisuun walqabatee dhaddacha ijibbaataatiif dhimmi dhiyaatee murtaa’e baay’inaan hin mul’atu. Haa ta’u malee dhiheenya kana murtiin dhaddachi ijibbaataa Mana murtii waliigalaa Federaalaa dhimma tumaa seera yakkaa kwt 555 fi 556 ilaalchisee murtii dirqisiisaa kenne immoo daran falmisiisaa fakkaata. kunis dhimma dhiyaateef ilaalchisee murtee yemmuu kennan yakki tokko miidhaa qaamaa cimaa kwt 555 ta’uuf meeshaan fayyadamuu akka ulaagaa ta’eetti tahuu qaba yaada jedhu of keessatti kan calaqqise waan ta’eef .
Barreeffamni gabaabaan kunis dhimma murtii dhaddacha ijibbaataa kanaan kenname ilaalchisee yaada ogummaa bu’uura seera yakkaa biyya keenyaa jalatti kaa’ameen maal fakkaata jedhu irratti kan qophaa’ee yoo ta’u gaaffileen barreeffachichaan deebisuuf yaalamus ;
• Maalummaan miidhaa qaamaa cimaa fi salphaa itti yaadamee raawwatamuu seera yakkaa keenya jalatti haala kamiin ibsama.?


• Dhimma Namni yakki miidhaa qaamaa irratti raawwatamee lafeen isaa cabee fi cabuun isaas mana yaalaan mirkanaa’e ragaan mana yaalaa dhiyaate, kan kufuu qabu S/Y RDFI kwt 555(c) jalatti moo 556(1) jalatti ?miidhaa qaamaa cimaaa 555(c) jalatti himata banuuf yakkichi meeshaan raawwatamuu fi haala biraan raawwatamuun ulaagaa dha ? kan jedhu dha.
• Garaagarummaan kwt seera yakkaa 555 fi 556(1),556(2)a,b fi c maali ?

Midiyaa Mana Hojii AA Godina Jimmaa

Maalummaa yakka miidhaa qaamaa cimaa fi salphaa itti yaadamee raawwatamuu seera yakkaa keenya jalatti yoo ilaallu
Yakki miidhaa qaamaa gosoota yakkaa qaamaa fi fayyaa namaa irratti raawwataman keessaa tokko;ta’ee Mirga bilisummaa fi nageenya qaamaa mirga namoomaa Heerri Mootummaas ta’ee tumaawwan walii galtee idila addunyaa biyyattiin mallateesiteen fudhatama argatee sarbuu dha. Seerri yakkaa keenyas haguuggi kenneefi jira.
Miidhaa Qaamaa Cimaan
Kwt 555. Namni kamiyyuu itti yaadee;
a. Lubbuu miidhamaaf haala yaaddeessuun yokiin qaama yokiin sammuu isaa irra mudaa yeroo maraa fiduun nama biro irratti miidhaa kan geesssise yoo ta’e yoki,
b. Qaama yokiin kutaa qaamaa yokiin qaamolee miiraa barbaachisoo ta’an nama biro keessaa tokkko kan hir’ise,akka hin tajaajille kan taasise yokiiin,hala suukanneessaa fi ifatti mul’atuun bifa isaa kan balleesse yoo ta’e yokiin
c. Karaa biroo kamiiniyyuu miidhaa yokiin dhukkuba cimaa nama biro irraan kan gahe yoo ta’e ,
Akka haala dubbichaafi akka ulfaatina miidhichaaatti hidhaa cimaa waggaa kudha shan hin caalleen yokiin hidhaa salphaa waggaa tokkoo gadi hin taaneen ni adabama. jechuun tumamee jira.


Seerri yakkaa keenya yakki kun ‘kana’ jechuun hiikkoo itti kennuu baatuus Seerichi jiraachuu yakkichaa adda baafachuuf akka ooluuf qofa bu’aawwan yakkichi hordofsiisuu qabu tarreessee kaa’uf yaalee jira.
• Kana irraa kan hafe seerichi gosa miidhaawwan kanneenif hiikaa hin kennu.
• Yakka ta’e jedhamee qaamaa yookin sammuu namaa irraatti miidhaa cimaa geessisuuf raawwatamuu dha.
• Haalli raawwii yakkichaas cimaa, hammeenyummaa kan qabuu fi miidhaan geessissus cimaa dha.
• Kanaaf, miidhaan gahe tokko akka midhaa qaamaa cimaatti kan lakkaa’amu miidhaan kun:
 qaamni nama miidhaan irra gahe sun Haala uumaan isa uumteen guutee argamuu irraa dhaabbin yoo hir’ise yookin
 Lubbuu miidhamaaf haala yaaddeessuun yokiin qaama yokiin sammuu isaa irra mudaa yeroo maraa fiduun nama biro irratti miidhaa kan geesssise
 Dhaabbiin bifa isaa yoo balleesse ykn
 dhaabbiidhaan akka hin tajaajille yoo taasisee .
 miidhaa ykn dhukkuba cimaa irraan gahe dha.
Keessattuu immoo gaaleewwanii fi jechootni s/y kwt 555(b) jalatti seerichi miidhaa kana ibsuuf fayyadame ilaaluun barbaachisaa dha.
• qaama hir’isuu
• tajaajila akka hin kennine gochuu fi
• bifa balleessuu
• miidhaa ykn dhukkuba cimaa irraan gahuu kan jedhu irraa kan hubatamu gosti miidhaa qaamaa s/y kwt 555/ a, b, ykn c jalatti haguuggamu ciminaa fi dhaabbataa ta’uu miidhaa gaheeti.
Miidhaa qaamaa salphaa 556 yoo ilaalle
• Yakka qaama nama irratti miidhaa geessisuuf yaadamee raawwatamuu dha. Haa ta’u malee, haalli raawwii isaa fi miidhaan gocha kanaan gahu salphaa kan ta’ee dha.
Keewwatni 556 miidhaa qaamaa salphaa iti yaadamee raawwatamu ilaalchisee akka kanaa gadiitti ibseera.
Kwt 556 Miidhaa qaamaa salphaa

  1. Namni kamiyyuu haalaawwan keewwata 555 jalatti ibsamaniin ala ,itti yaadee qaama yokiin fayyaa namaa irratti miidhaa kan geessise yoo ta’e,
    Iyyannoon dhuunfaa yommuu irratti dhiyaatu hidhaa salphaa waggaa tokko hin caalleen yokkiin adabbii maallaqaatiin ni adabama.
    2.Gochichi himannaa yakkaa dhiheessuun kan adabsiisuu fi adabichi hidhaa salphaa ji’a jahaa hanga waggaa sadii gahuu danda’u kan ta’u;
    a.Balleessichi miidhaa kan geessise summiidhaan yokiin meeshaa ajjeesuun yokiin meeshaa biroo miidhaa qaamaa geessisu danda’u kamiiniyyuu fayyadamuun yoo ta’e yokiin
    b.Balleessichi dirqama oogummaa yokiin kan biro cabsuun miidhaa kan geessise yoo ta’e yokiin
    C.Miidhamtichi dadhabaa ,dhukkubsataa yokiin ofirraa ittisuu hin dandeenye yoo ta’eedha.jechuun caqaseera.
    Mee dhimmoota keewwattoota miidhaa qaamaa kana lamaaniin haguugaman caalatti hubachuuf dhimma qabatamaa dhaddachi ijibbaataa Mana Murtii waliigalaa Federaalaa Jildii 24ffaa lakk.galmee 168166 ta’e irratti murteesse haa xinxaalluu;
    Murtichi hamma tokko kallattiidhaan afaan amaaraa irraa gara afaan Oromootti hiikamu akka itti aanutti yaalamee jira ;
    { Dhimmichi Iyyataa Obbo Yiggazuu Burzee fi Deebi kennaa A/Alangaa Biiroo Haqaa Naannoo Sabaaf sablammootaa fi ummattoota kibbaa gidduutti falmii gaggeeffame ilaalchisee murtee kenname yoo ta’u,}
    {…..dhimmi falmisiisaan kun kan eegale Naannoo Sabaaf sablammootaa fi ummattoota kibbaatti Mana murtii sadarkaa jalqabaa Magaalaa Arbaa Minciitti dhiyaate iyyataan ammaa (himatamaan) obbo Yiggazuu Burzee Seera yakkaa kwt 555(c) irra darbuun fulbaana guyyaa 17, bara 2009 halkan irraa sa’aatii 4:00 yoo ta’u Ganda Wuhaa minci Giroosarii Ibaayaa keessatti miidhamaa dhunfaa Tsaggaa Wayshoo jedhamu boksii fi testaadhaan gara bitaa lafee areeddaa rukutuun lafeen boqoo isaa gara bitaa akka cabu taasisuu isaatiif yakka miidhaa qaamaa cimaa raawwateera jedhamuun himatni irratti dhiyaatee jira. Manni murtichaa dhimmichi jalqaba dhiyaateef bitaaf mirga walfalmisiisuun kewwaticha jijjiiruun kwt 556(1) jalatti ofirraa ittisi jechuun jala murtii keenne booda ragaa ittisaa dhagahuun ragaa namaa fi barreeffamaa madaaluun himatamaa bilisa jechuun gaggeesse irraa komachuun deebi kennaan ammaa (himataan A/A) Mana murtii olaanaa naannawa Gaamootti ol’iyyata dhiheeffatuus manni murtichaa komicha fudhachuu dhiisuun iyyaticha haqee jira. Itti fufuun deebi kennaan murtii kenname mormuun Dhaddacha Ijibbataa Mana murtii waliigalaa naannichaatti iyyata ijibbaataa dhiyeessee manni murtichaa bitaaf mirga erga walfalmisiisee booda murtii mana murtii jalaa diiguun himatamaan yakka A/Alangaa himata irratti dhiyeesse raawwachuun isaa mirkanaa’e jira .Himatamaan ragaa ittisaa dhiyeeffateen ofirraa hin ittisne jechuun kwt seera himatni jalatti dhiyaate kwt 555(c)jalatti murtii balleessitummaa kennee jira. Manni murtichaa yaada adabbii bitaaf mirgaa erga fudhatee booda adabbicha bu’uura qajeelfama adabbii lakk.2/2006tiin herreguun Himatamaa adabbii hidhaa cimaa waggaa lamaa fi ji’a sadiin akka adabamu murteessee jira.Iyyatni Ijibbaataa ammaa kan dhiyaate murtii mana murtii jalaatiin kenname kana mormuun kana akka sirratuufidha.
    Iyyataan Mana murtii jalaatiin dogoggora raawwatmeera jedhu tarreessuun kan dhiyeesse yoo ta’u.Qabxiileen bu’uuraa komii isaa akka waliigalaatti yoo ilaalamu,Manni murtii waligalaa dhaddachi ijibbaataa naannichaa yakka raawwachuun koo osoo hin mirkanaa’in murtii balleessummaa akkasumaas Ragaa bitaa fi mirgaa haalli itti madaalee fi murtii manneen murtii jalaa lameeni diiguuf sababni inni kenne qajeeltoo bu’uuraa madaalli ragaa kan hin hordofne tahuun murtichi dogoggorri seeraa bu’uura kan irratti raawwatame tahuu ibsuun akka sirratu gaafachuu isaa kan agarsiisuu dha.dhimmichi qoratamee dhaddacha ijibbataa kanaaf akka dhiyaatu murtaa’uun deebi kennaan dhiyaatee barreeffamaanis falmii gaggeessee jira.
    Dhufaatiin dhimmichaa gabaabinaan qabiyyee olitti ibsame kan hammate yoo ta’u ,dhaddachi kuniis iyyata ijibbataa iyyataan dhiheeffate ,murtee iyyata ijibbataa kanaaf sababa ta’e fi tumaalee rogummaa qaban waliin ilaaluun ni dhiyeessisa jechuun ijoo dubbii qabate qofa qoratee jira.Akka qorannetti Galmichi Ijibbaataaf ni dhiyeessisa yoo jedhamu ijoo dubbii qabameen Iyyataa ammaatiin gochi yakkaa raawwatameera jedhame Haalli raawwii fi Meeshaa gochicha raawwachuuf fayyadamame irratti hundaa’uun balleessaadha jedhamuu kan qabu kwt seera yakkaa kwt 555(c) ?dha moo kwt seera yakkaa 556(1) bu’uura godhachuun?kan jedhu iyyataan boksii fi testaadhaan rukutuun qaama miidhamaa dhuunfaa irra miidhaa qaqqabsiisuu ilaalchisee manneen murtii jalaatiin falmii gaggeeffameen ragootaan kan mirkanaa’e yoo ta’u ,dhimmi adda durummaan deebii barbaachisu garuu firii dubbii ragootaan mirkanaa’e irratti hundaa’uun keewwata seera yakkaa rogummaa qaban dhimma adda baasuuti.
    Dhimma harkaa qabu irratti manneen murtii jalaatti kan dhagahaman jecha ragummaa ragootii abbaa alangaa yoo ilaalamu iyyataan iddoo fi yeroo himata keessatti ibsametti himatamaa waliin mana dhugaatiitti bashannanaa osoo jiranuu mana fincaanii gahee yoo deebi’u Hiriyaa isaanii dhukkubsatee baajaajii keessa ciisu Himatamaan bahi jennaaniin miidhamaan dhuunfaa baajaajiin keenya jedhee yoo itti dubatu himatamaan si’a tokko boqoo bitaa boksiidhaan fi testaadhaan rukutuusaa ragoomanii jiru.Ragaan ittisaa himatamaa immoo sibiilli laameraa rukutuun miidhaa akka irraan gahe ibsuun jecha ragummaa isaanii kennaniiru. Miidhaan qaqqabuu kan agarsiisu ragaan mana yaalaas dhiyaatee galmeen walqabachuu hubanneerra.Waan ta’eef Firii dubbii mirkanaa’e irraa iyyataan iddoo,yeroo fi tarreeffama haala raawwii yakkichaa himata keessatti ibsame irratti hundaa’uun Miidhamaa dhuunfaa kan ta’e Tsaggaa Waysoo boksii fi testaan kan rukute ta’uun ragaa A/Alangaatiin kan mirkanaa’e ta’uun,Gama iyyataatiin ragaan ittisaa dhiyaatee gama A/Alangaatiin ragaa namaa fi sanadaa dhiyaaten kan ragooman firii dubbii yakkichaa gaaffii keessa galchuun irra ittisuu kan hin dandeenye ta’uun mnneen murtii jalaatti dhimma mirkanaa’ee dha.
    Amma dhaddacha kanarratti dhimmi deebii barbaadu Iyyataadhaan raawwatamuusaa gochi yakkaa mirkanaa’e kun kan haguugamu kwt seera yakkaa 555 jalatti? moo kwt seera yakkaa 556(1) jalatii dha? qabxii jedhuu dha.dhimma harkaa qabnu irratti gochichi kan raawwatamee fi Iyyataan ammaa miidhaa qaqqabsiisuuf meeshaan itti Fayyadame ilaalchisee dhugumatti yakka miidhaa qaamaa cimaati ? moo miidhaa qaamaa salphaa kan hundeessuu dha?kan jedhu adda baasuun akka danda’amuuf Gochicha raawwachuuf iyyataan meeshaan fayyadame,kutaan qaamaa miidhamaa dhuunfaa gochichi irratti raawwatame ykn miidhaan irraa gahe akkasumaas haalli raawwii yakkichaa ilaalamuu kan qabu dha
    Bu’uurumarraa yakki tokko raawwatame kan jedhamu yakkicha kan hundeessan firiiwwan dubbii seeraa, gocha qabatamaa ,fi yaada sammuu raawwataa gochichaa iddoo tokkotti guutamanii yoo argaman qofaa akka ta’e labsii lakk.414/1996 seera yakkaa kwt 23(2) jalatti ifaan tumamee jira.kana waan ta’eef gocha tokko yakka dha jedhee murteessuuf firiiwwan dubbii seeraa, gochaa, fi yaada sammuu walitti qabamuun iddoo tokkotti argamuun dirqama. Firii dubbii seeraa kan jedhaman dhimmichaaf rogummaa qabu jedhamanii tumaalee caqafaman guutumaa guututti hundeessuuf qabxiilee guutamuu qabu yoo ta’u,Firii dubbii gocha qabatamaa fi firii dubbii yaada sammuu kan jedhaman immoo walduraa duubaan gochicha raawwachuu ykn raawwachuu dhiisuu fi kutaa yaada sammuu waliin haalota seeraan kaa’ame kan ilaallatu ta’uun beekkamaa dha.Kan biraa falmiin yakkaa namni tokko ofirraa akka ittisu ykn balleessaa jedhamuu kan danda’u Abbaan alangaa dirqama seeran irra kaa’ame diiqama hubachiisuu kan bahate tahuun yoo mirkanaa’e tahun beekkamaa dha. S/d/f/y kwt141 akkaataa tumaan itti bocamee fi qabiyyeen isaa , tumaaleen S/d/f/y kwt 111 fi 112 walitti qabamee yoo ilaalamus dhimma yakkaatiin Abbaan Alangaa akkaatuma himannichaatiin haala gahaa ta’een dirqama hubachiisuu akka qabu kan hubatamuu dha. ulaagaa madaallii ragaa seeraan kaa’ame kana bu’uura godhachuun gochi yakkaa raawwatamuu, eenyummaa nama gochicha raawwate,raawwii irrattii sadarkaa hirmaannaa mirkaneessuun dirqama ta’a. Abbaan alangaa kutaa yaada sammuu himatamaa hubachiisuu kan danda’u raawwii gochichaa mirkaneessuun yoo ta’u , raawwii gochichaa irraa , namni gochicha raawwate yakkicha yeroo raawwatu haala yaada sammuu raawwatichaa qaamni murtii kennu hubachuu kan danda’u ta’uun kan amanamuu dha.
    Qabiyyee fi hafuura seeraa kana qabannee gara dhimma harkaa qabnuutti yoo deebinees Qabiyyee galmichaa irraa hubachuun akka danda’ametti gochichi raawwatameera jedhame iyyataan raawwatamuun dhimma mirkanaa’e yoo ta’u,iyyataan gocha yakkaa kana raawwachuuf meeshaan fayyadame kan hin jirree fi boksii fi testaadhaan kan rukute ta’uun ragoolee abbaa alangaatiin dhiyaataniin kan mirkanaa’e ta’uun sadarkaa firii dubbiitti manneen murtii jalaatiin dhimma mirkanaa’ee dha.
    Miidhaa qaamaa cimaan itti yaadamee raawwatamu bu’uura seera yakkaa kwt 555(c)tiin raawwaticha gaafachiisu kan danda’u gochichi ta’e jedhamee karaa biroo kamiiniyyuu miidhaa qaamaa cimaa ta’e ykn dhukkuba nama biroo irra kan qaqqabsiise akka ta’e kan agarsiisuu dha. Namni tokko yaada olitti caqasamee fi raawwii gochichaa irratti hundaa’uun yakka raawwatee yoo argamee fi haalumti kun ragaan yoo mirkanaa’e himatamaan kwt kana jalatti balleessaa jedhamuu kan danda’u ta’uun qabiyyeen seerichaa ni agarsiisa.
    Dhimma harkaa qabnu irratti Iyyataan ammaa miidhamaa dhunfaa kan ta’e Tsaggaa Wayshoo irratti itti yaadee qaama miidhamaa kanaa irratti miidhaa kan qaqqabsiise yoo ta’u, miidhaa kan qaqqasiise booksii fi testaadhaan ta’uun fi miidhaa cimaa ta’e ykn dhukkuba miidhamaa irraan qaqqabsiisuun kan hin mirkanoofne ta’uun ,gochi kun seera yakkaa kwt 555 jalatti kan kaa’ameen ala waan ta’eef gochi iyyataan ammaa raawwate seera yakkaa kwt 556(1)jalatti tumaa kaa’ame irra darbuu akka ta’e kan agarsiisuu dha.
    Waan ta’eef gochi yakkaa iyyataan raawwate mana murtii jalaatiin murtiin balleessitummaa tumaan seeraa kan hin haguugne ta’uun Dhaddachi ijibbaataa mana murtii waliigalaa naannichaa iyyataa kwt seera yakkaa 555(c)jalatti balleessaa dha jechuun adabbii murteessuun isaa sirrii waan hin taaneef ,gocha yakkaa iyyataan raawwachuun mirkanaa’e seera yakkaa 556(1)’n tumaa seeraa kaa’ame irra darbuun balleessaadha jenneerra…….}

Dhimma armaan olii yoo ilaalle Dhaddachi ijibbaataa Mana murtii waliigalaa Federaalaa dhimma dhiyaateef ilaalchisee murtii keessatti yeroo ibsan;
Murticha keessatti qabxiin bu’uura komiif sababa ta’e tokko Akkaataa Madaalliin ragaa qajeeltoo bu’uuraa madaallii ragaa kan hin hordofne ta’uu ibsuun ,
Gama tokkoon dhimmi adda durummaan deebii barbaachisu garuu firii dubbii ragootaan mirkanaa’e irratti hundaa’uun keewwata seera yakkaa rogummaa qaban dhimma adda baasuu akka ta’e fi Gama kaaniin immoo …..Firii dubbii mirkanaa’e irraa iyyataan iddoo,yeroo fi tarreeffama haala raawwii yakkichaa himata A/A keessatti ibsame irratti hundaa’uun Miidhamaa dhuunfaa kan ta’e Tsaggaa Waysoo boksii fi testaan kan rukute ta’uun ragaa A/Alangaatiin kan mirkanaa’e ta’uun,Gama iyyataatiin ragaan ittisaa dhiyaatee gama A/Alangaatiin ragaa namaa fi sanadaa dhiyaaten kan ragooman firii dubbii yakkichaa gaaffii keessa galchuun irra ittisuu kan hin dandeenye ta’uun manneen murtii jalaatti dhimma mirkanaa’e tahuu ibsee jira.
Kana irraa kan hubatamu ragaan namaa fi sanadaa (mana yaalaas) bu’uuruma himannaa abbaa alangaatiin kan mirkaneessan akka ta’ee dha.Kunis miidhaa miidhamaa dhuunfaa irraa gahe ilaalchisee boqoon bitaa isaa cabuu ragaa mana yaalaatiin dhuguma mirkanaa’e taanaan keewwatni seera yakkaa jalatti kufuu qabu baay’ee kan nama walfalmisiisu miti.
Kaayyoo Barreeffama kanaatiif immoo Ijoo dubbii dhaddachi kun qabatee fi xinxaala ulaagaa miidhaa qaamaa cimaa SY kwt 555 adda baasuuf murticha keessatti calaqqise qofa irratti xiyyeeffanna .

  1. Ijoon dubbii qabatame gaaffii biroo kan uumuu dha. kunis
    …ijoo dubbii qabameen Iyyataa ammaatiin gochi yakkaa raawwatameera jedhame Haalli raawwii fi Meeshaa gochicha raawwachuuf fayyadamame irratti hundaa’uun balleessaadha jedhamuu kan qabu kwt seera yakkaa kwt 555(c) ?dha moo kwt seera yakkaa 556(1) bu’uura godhachuun? jechuun ijoon dubbii kan qabatan yoo ta’u.
  2. Xinxaala murtichaa keessatti akka ibsametti
    …..Qabiyyee fi hafuura seeraa kana qabannee gara dhimma harkaa qabnuutti yoo deebinees Qabiyyee galmichaa irraa hubachuun akka danda’ametti gochichi raawwatameera jedhame iyyataadhaan (Himatamaa jalaatiin ) raawwatamuun dhimma mirkanaa’e yoo ta’u,iyyataan gocha yakkaa kana raawwachuuf meeshaan fayyadame kan hin jirree fi boksii fi testaadhaan kan rukute ta’uun ragoolee abbaa alangaatiin dhiyaataniin kan mirkanaa’e ta’uun sadarkaa firii dubbiitti manneen murtii jalaatiin dhimma mirkanaa’ee dha… jechuun ibsa.
    Qabxiilee lamaan olii kana irraa wanti hubatamu Ejjannoon Dhaddacha ijibbaataa MMWF kun ulaagaa miidhaa qaamaa cimaa seera yakkaa kwt 555 jalatti kufu adda baasuuf qabu meeshaa gocha yakkaa raawwachuuf itti fayyadamame akka ta’ee dha.
    Akkuma jalqaba irratti ilaaluuf yaalle Seera yakkaa biyya keenyaa kwt 555 miidhaa qaamaa cimaa itti yaadamee raawwatamu yoo ilaallu
    Seerri yakkaa keenya yakki kun ‘kana’ jechuun hiikkoo itti kennuu baatuus Seerichi jiraachuu yakkichaa adda baafachuuf akka ooluuf qofa bu’aawwan yakkichi hordofsiisuu qabu qofa tarreessee kaa’uf yaalee jira. Keessattuu immoo gaaleewwanii fi jechootni s/y kwt 555 jalatti seerichi miidhaa kana ibsuuf fayyadame ilaaluun barbaachisaa dha.
    • Lubbuu miidhamaaf haala yaaddeessuun yokiin qaama yokiin sammuu isaa irra mudaa yeroo maraa fiduun
    • qaama hir’isuu
    • tajaajila akka hin kennine gochuu fi
    • bifa balleessuu
    • miidhaa ykn dhukkuba cimaa irraan gahuu kan jedhu irraa kan hubatamu gosti miidhaa qaamaa cimaa s/y kwt 555/ a, b, ykn c jalatti haguuggamu kun gosa miidhaa qaamaa salphaa itti yaadamee raawwatamu irraa kan itti addaan baafnu miidhaa qaqqabe ykn bu’aawwan gochi yakkichaa hordofsiise qofa irratti hundaa’uun akka ta’ee , meeshaanis ta’ee waan biraatiin yoo raawwatame. Ragaa mana yaalaa qofa ilaaluun miidhaan qaamaa akkamii akka qaqqabe adda baasuun kan danda’amuu dha. meeshaa qofa irratti hundoofnee adda baafamuu qaba yoo jenne,kaayyoo seera yakkaa galmaan gahuun hin danda’amu. haqaatu jallataa. raawwataan yakkaa badii raawwateef adabbii walmadaalaa argachuu hin danda’u waan ta’eef.fkn nama kaballaan gurra nama duuche ,boksiidhaan ilkaan nama irraa cabse, qubaan ija nama jaamse fi kkf. meeshaan hin fayyadamne kanaaf seera yakka 555 jalatti kufuu hin qabu yoo jenne kaayyoo haqaa galmaan gahuun hin danda’amu. As irratti falmiin yeroo tokko tokko ka’u kutaa yaada sammuu raawwatichaan walqabatee ti. kuniis jalqabamu irraa namni tokko yeroo qaama namaa salphaatti miidhamuu danda’u irra miidhaa qaqqabsiisuuf gochicha raawwatu bu’aan gochichaa maal akka ta’u cimaa dha moo salphaa akka ta’u itti yaadeetuma akka raawwatu tilmaamuun nama kamiyyuu waan rakkisuu miti. dhimmi armaan oliis kanaan adda miti himatamaan Boksii fi Testaadhaan gaafa boqoo irraa nama rukutu bu’aan isaa miidhaa cimaa akka qaqqabsiisu itti yaadeetuma raawwate,fuulli namaa qaamolee salphatti miidhamuu danda’u baay’ee qaba. yeroo boksiin rukutu ilkaan ykn ija yoo ta’ees gaafa boksiin rukutu san yaadni sammuu himatamticha miidhuma qaamaa cimaa geessisuu akka ta’e ifa.
    Dhimma olitti ibsame jalatti Ragaan sanadaa( mana yaalaa) miidhaa miidhamaa ilaalchisee fayyeera osoo jedhe illee lafeen isaa cabee fi cabuun isaas mala yaalaan mirkanaa’e garuu adeemsa yaalaa taasifameefin fayyee fayyeera jedhamee ragaan mana yaalaa osoo dhiyaates, kan kufuu qabu S/Y RDFI kwt 555(c) jalatti malee 556(1) jalatti miti. Sababnisaas Yakki miidhaa qaamaa yakka bu’aan isaa yeruma gochisun raawwatamutti argamu/instantenous crimes/ dha. S/Y kwt 25/1/[yeroo fi iddoon yakki itti raawwatame iddoo fi yeroo yakkamaan gocha yakkaa itti raawwateedha.] . Kanaafuu yeroo rukutamu cabnaan yoo ergasii fayyeellee kwt 555 jalatti kufa. Dabalataanis lafeen cabe tokko yoo fayye jedhamellee akka duraatti hin deebi’u. kana malees Kan adabamu yaada sammuu raawwataa gochichaa yeroo gochi sun raawwatamu ture waan ta’eefidha.
    Qabxiin biroo dhimma armaan oliitiin walqabatee ka’u haalli ulaagaa meeshaa fayyadamuu fi dhiisuu qofaan dhaddachi ijibbaataa miidhaa qaamaa cimaa kwt 555(c) fi miidhaa qaamaa salphaa 556(1)jalatti adda baasuuf fayyadameedha.Garaagarummaa keewwattoota kana lamaanii yoo ilaalle ;
    garaagarummaan isaa kan irratti hundaa’u ,meeshaa yakkichi ittiin raawwatame qofa osoo hin taane miidhaa qaqqabe ykn bu’aa gochi yakkaa raawwatame irratti hundaa’uun akka ta’ee keewwattan lamaan dubbisuun ni hubatama, Miidhaan 555(c) jalatti ibsame miidhaa cimaa fi meeshaan raawwatamus waan biraan raawwatamuus bu’aa gocha yakkichaatu ilaalama 556(1) immoo meeshaan osoo hin taane haala biraatiin kan raawwatamuu ta’uus kwt 555 irraa adda baasuuf adda durummaan kan ilaalamu cimina miidhaa qaqqabeeti. Kunis;tumaa keewwatichaa yoo ilaallu;
    Kwt 556 Miidhaa qaamaa salphaa
  3. Namni kamiyyuu haalaawwan keewwata 555 jalatti ibsamaniin ala ,itti yaadee qaama yokiin fayyaa namaa irratti miidhaa kan geessise yoo ta’e,
    Iyyannoon dhuunfaa yommuu irratti dhiyaatu hidhaa salphaa waggaa tokko hin caalleen yokkiin adabbii maallaqaatiin ni adabama.
    Gaaleen kwt 556(1) jalatti ….haalawwan kwt 555 jalatti ibsamaniin ala ….jedhu kan agarsiisu keewwattan lamaan adda baasuuf miidhaan qaqqabe cimaa ykn salphaa ta’uun ulaagaa ta’uu agarsiisa. osoo kanaan adda baasuuf yaaduu baatee seera baastonni ….haalawwan kwt 555 fi 556(2a,b,c) jalatti ibsamaniin ala…jechuun seera kana tumuu wanti isa daangessu hin turre.
    Garaagarummaan kwt seera yakkaa 555 fi 556(1),556(2)a,b fi c yoo ilaalamu.
    Tumaawwan S/Y RDFI kwt 555 fi 556(2)(a) adda kan bahan cimina ykn salphina miidhaa gaheen qofa osoo hin taane meeshaa yakkichi ittiin raawwatame irratti hundaa’udhaan ta’uu qaba .
    Yakki miidhaa qaamaa cimaan meeshaa gosa kamiinuu haa raawwatamu ykn meeshaan ala haala kamiinuu haa raawwatamuu Cimina miidhaa qaqqabee ilaaluun kan ittiin bulu tumaa S/Y RDFI kwt 555 yoo ta’u, yakki miidhaa qaamaa salphaan garuu meeshaa ittiin raawwatame(556(2a), dirqama irra darbamee raawwatame(556(2b) ,ykn haala nama yakkichi irratti raawwatamee(556(2c) irratti hundaa’uun kan ilaalamuu dha.
    S/y kwt’n 556 miidhaa qaamaa salphaa kewwattoota xixxiqqaa 1 fi 2 jalatti gosa lamatti adda qoodeera. Lamaan isaanii immoo waanti tokko taasisus adda godhus ni jira.
    • Tokkummaan Isaanii yakka miidhaa qaamaa salphaa ta’uu isaaniti.
    • Kun kan hubatamu kewwattootni xixxiqqan kunneen lamaan kan wal-irratti rarra’an ta’uu isaaniirraayi ykn cita xiqqaa keewwata tokkoo ta’uu dha.
    Garaagarummaan yakka Miidhaa qaamaa kwt 556/1/ ykn 556/2/ jalatti kufuu cimina ykn salphina miidhaa gahee osoo hin taane, meeshaa yakkichi ittiin raawwatame,(556(2a) dirqama darbamee yakkichi rawwatamee(556(b) ykn haala nama yakkichi sun irratti raawwatamee (556(2c)) dha. Lamaan isaatu yakkuma Miidhaa Qaamaa salphaa ilaallatu.
Featured

Qajelfama Madaallii abbootii Alangaa Oromia Lakk 15/2013 pdf

Qajeelfama Sirna Madaallii Raawwii Hojii Abbootii Alangaa fi Muudamtoota Gumii Kan Biroo Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Murteessuuf Bahe 

Continue reading “Qajelfama Madaallii abbootii Alangaa Oromia Lakk 15/2013 pdf”

Featured

FDRE Constitution pdf & app:

PREAMBLE
We, the Nations, Nationalities and Peoples of Ethiopia: Strongly committed, in full and free exercise of our right to self-determination, to building a political community founded on the rule of law and capable of ensuring a lasting peace, guaranteeing a democratic order, and advancing our economic and social development;
Firmly convinced that the fulfillment of this objective requires full respect of individual and people’s fundamental freedoms and rights, to live together on the basis of equality and without any sexual, religious or cultural discrimination;
Further convinced that by continuing to live with our rich and proud cultural legacies in territories we have long inhabited, have, through continuous interaction on various levels and forms of life, built up common interest and have also contributed to the
emergence of a common outlook;
Fully cognizant that our common destiny can best be served by rectifying historically unjust relationships and by further promoting our shared interests;
Convinced that to live as one economic community is necessary in order to create sustainable and mutually supportive conditions for ensuring respect for our rights and freedoms and for the collective promotion of our interests;
Determined to consolidate, as a lasting legacy, the peace and the prospect of a
democratic order which our struggles and sacrifices have brought about;
Have therefore adopted, on 8 December 1994 this constitution through representatives we have duly elected for this purpose as an instrument that binds us in a mutual commitment to fulfil the objectives and the principles set forth above.

Chaanaali Mana Hoji AA God jimmaa kana subscribers ta’un hubannoo seeraa kessan cimfadhaa
Featured

THE CRIMINAL RESPONSIBILITY OF A PERSON WHO OWNS A VEHICLE APPREHENDED TRANSPORTING ILLEGAL COFFEE_pdf

Written by Habtamu Bulti*

LL.B (HU), LL.M (ECU), served as a judge in Oromia, & serving as a Legal Researcher at OJSPTLRI ; E-mail:
bashaane@gmail.com
abstract

A person who owns a vehicle apprehended transporting illegal coffee is punished by a fine of Birr 50,000 and an imprisonment of three to five years under Article 15(6) of the Federal Coffee Quality Control and Marketing Proclamation. The wording of the provision and different interpretation rules indicate that the crime is a strict or/and a vicarious criminal liability offence that punishes a person without the need for proving his guilty mind or guilty act. In practice, however, it is interpreted and applied inconsistently. Where some courts apply it as the direct meaning of the provision suggests, other courts penalize an owner of a vehicle apprehended transporting illegal coffee only where he carries out the illegal act personally. Furthermore, Article 23(6) of the Oromia Coffee Quality Control and Marketing Proclamation, which is intended to facilitate the implementation of the previous provision, conveys indefinite meanings as to the criminal responsibility of a person who owns a vehicle apprehended transporting illegal coffee. Hence, it further complicates the problem. Moreover, the provisions are encroaching on the fundamental human rights and the uniform application of the basic criminal principles in the country. In view of that, this article recommends that the Federal Legislature and Caffee Oromia should reconsider the criminal responsibility of a person who owns a vehicle apprehended transporting illegal coffee and reset the liability that goes with the spirit of the FDRE Constitution and the Criminal Code.

download full pdf

Featured

የኮንስትራክሽን ስራዎች ውል አዘገጃጀት ፎርማት.pdf

ውል የማዘጋጀት የማፅደቅ የማዋዋልና የመሳሰሉ ተግባራትን የፅህፈት ቤታችን ግዴታ በመሆኑ መሰል ሰነዶችን መለጠፍ ጀምረናል ይመልከቱ።

Featured

Oromia Regional State Constitution PDF

Labsii Lak. 46/1994Labsii Heera Mootummaa Naannoo Oromiyaa Kan Bara 1994 Fooyya’e Raggaasuuf Bahe
Heera Mootummaa Naannoo Oromiyaa, kan bakka bu’oota uummata Naan nichaatiin irratti mari’atamee, Waxabajjii 14 bara 1987 yeroo jalqabaatiif ragga’eefi hanga ammaa hojiirra ture, bal’inaan ilaaluudhaan qooddii
aangoofi itti gaafatama qaamota Mootummaa Naannichaa ifaan tumuufi akkaataa tajaajila si’oomaan kennuu danda’uusaanii agarsiisuun sirreessuud haan Heericha fooyyessuun barbaachisaa ta’ee…

FDRE CONSTITUTION IN PDF

Ergaa Baga Ayyaana Qilleetif Gessan Hoggansa WAAGJ irraa

  • ERGAA BAGA ITTIIN ISIN GAHEE ==========🏛⚖️🏛========== Itti Gaafatamaan waajhira Abbaa Alangaa Godina Jimmaa kab. Obboo Sisay Eddessaa Abbootii Alangaa fi Hojjetoota Waajjira Abbaa Alangaa Godina Jimmaa sadarkaa Aanaa, fi Godinaa jalattii argamtan maraaf akkasumas Hordoftoota Amantaa kiristaanaa taatan hundi keessan baga ayyaana Qillee kan bara 2014 tiin isin gahee jechaa Ayyaanni kun kan nagaa, kan milkii fi guddinaa akka isiniif ta'u hawwii qaban dhaamanii jiru. Ayyaana Gaarii!!!!

Itti Gaafatamaan waajhira Abbaa Alangaa Godina Jimmaa kab. Obboo Sisay Eddessaa Abbootii Alangaa fi Hojjetoota Waajjira Abbaa Alangaa Godina Jimmaa sadarkaa Aanaa, fi Godinaa jirtan maraaf akkasumas Hordoftoota Amantaa kiristaanaa taatan hundi keessan baga ayyaana Qillee kan bara 2014 tiin isin gahee jechaa Ayyaanni kun kan nagaa, kan milkii fi guddinaa akka isiniif ta’u hawwii qaban dhaamanii jiru.
Ayyaana Gaarii!!!!

Advertisements

Sagantaa hubannoo seeraa fm sagalee abbaa alangaa godina jimmaa jan 10 2022 Jimmaa Attorney FM, WAAGJ FM

Qophessan sagantaa kanaa obboo mulugeetaa megersaa godina jimmaa aanaa coraa botor irraayii. — Send in a voice message: https://anchor.fm/waagj/message
  1. Sagantaa hubannoo seeraa fm sagalee abbaa alangaa godina jimmaa jan 10 2022
  2. Sagantaa Xinxala Murtii dhadacha Ijibbaata Federaalaa galmee Lakk 16816 ta'en kennamee Seera Yakkaa MFDRI Kewwata 555 (c) fi 556 walbira qabuun qophii qophaa'ee kutaa 1ffaa. 4/27/2014
  3. Sagantaa Hubannoo seeraa Dhimma Falmii cheekii waliin walqabateee kutaa 1ffaa
  4. አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት።
  5. Galmi kenya our objectives፣ እንደ ጅማ ዞን አቃቤ ህግ ፅፈት ቤት ግባችን

Baga Ayyaana Qilleetif Gessan

ERGAA BAGA ITTIIN ISIN GAHEE ==========🏛⚖️🏛========== Itti Gaafatamaan waajhira Abbaa Alangaa Godina Jimmaa kab. Obboo Sisay Eddessaa Abbootii Alangaa fi Hojjetoota Waajjira Abbaa Alangaa Godina Jimmaa sadarkaa Aanaa, fi Godinaa jalattii argamtan maraaf akkasumas Hordoftoota Amantaa kiristaanaa taatan hundi keessan baga ayyaana Qillee kan bara 2014 tiin isin gahee jechaa Ayyaanni kun kan nagaa, kan milkii fi guddinaa akka isiniif ta'u hawwii qaban dhaamanii jiru. Ayyaana Gaarii!!!!

Baga Ayyaana Qilletiif Gessan

Wajjirrii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa Hordoftoota Amantaa Kirstaaanaa Maraan Baga Ayyaana Qilleetin Gessan jedha

Barruu Labsii Yeroo Hatattamaa(Muddamaa) Lakk.5/2014 irratti qophaa’e.

Qophessaan Barrefama Kanaa Mulugetaa Megersaa

Wajjira Abbaa Alangaa Godina Jimmaattii Abbaa Alangaa Aanaa Coraa Botor

1.1. Seensa

Biyya tokko keessatti nagaa fi tasgabbiin uummataa akka mirkanaa’uuf mirgi namoomaa fi mirgi dimokraatawaa uummataa akka kabajamuuf mootummaan dirqama kan qabu ta’uun dhugaa ifa jiruudha.Mootummaanis dirqamoota kana bahuuf tooftaawwan adda addaa  baasun hojii irra oolcha .Tooftaawwan kanneen keessaa inni tokko fi ijoon seerota yeroo adda addaa bahan hojii irra oolchun qaamni seerota kana irra darbee argame akka adabamuu fi balleessaa irraa akka baratu taasisuu fi namootni biro immoo kana irraa baratanii yakka raawwachuu irraa akka of qusatan taasisuun lammiileen jireenya tasgabbii akka gaggeessan taasisuudha.Kana jechuun garuu sochiiwwan(taatewwan) biyyatti keessatti ta’an seera fi adeemsa idileetin yeroo hunda to’achuun ni danda’ama jechuu miti.Yeroo kanatti mootummaan tarkaanfiwwan akkamii fudhachuu akka qabu taatewwan addunyaa kana keessatti ta’an yommuu ilaallu labsiin yeroo hatattamaa(muddamaa) akka filannoo tokkootti kan fudhatan ta’uu hubanna.Kana gochuun mootummoonni nagaa fi tasgabbii biyyaa kabachiisuun dabalatatti mirga namoomaa fi dimookraataawaa lammiilee kabachiisuu danda’u.Akka fakkeenyaatti Biyya Faransaayii keessatti labsiin yeroo hatattamaa(muddamaa) waggaa lamaaf kan ture yommuu ta’u yeroo kanatti nagaa fi tasgabbii lammilee eegsisuun dabalatatti Pireezdaantii biyyattii filachuu danda’aniiru.Kana qofa osoo hin taane biyya Misiraa(Gibxitti) labsii yeroo hatattamaa waggaa shaniif ture baafteet turte. Kana qofa osoo hin taane biyyotni guddatan labsii yeroo muddamaa yeroo baasanii hojii irra oolchan arguun waan baratameedha.Gara biyya keenya Itoophiyaatti yeroo dhufnu immoo bara 2009,2010,2013 fi amma immoo 2014 irratti labsii yeroo hatattamaa yeroo afraffadhaaf kan baaste yommuu  ta’u labsii 2013 baheen alatti labsiiwwan sadan dhimma walfakaataa irratti kan bahan yommuu ta’uu labsiin bara 2013 bahe garuu dhimmi irratti bahuu danda’eef weerara dhibee koronaa bu’ura taasifachuun yommuu ta’u   labsiiwwan sadan hafan garuu bahuu kan danda’aniif nagaa fi tasgabbiin biyyaa waan boora’eef rakkoo kana furuuf immoo seeraa fi adeemsa seeraa idileetin to’achuun waan hin danda’amneef labsiiwwan kun bahuu danda’aniiru.Ammas  akka biyyaatti nagaan boora’uu bu’ura taasifachuun labsiin yeroo hatattamaa baatii (ji’a) 6’f turu bahuu danda’eera.   

Sagantaa hubannoo seeraa fm sagalee abbaa alangaa godina jimmaa jan 10 2022 Jimmaa Attorney FM, WAAGJ FM

Qophessan sagantaa kanaa obboo mulugeetaa megersaa godina jimmaa aanaa coraa botor irraayii. — Send in a voice message: https://anchor.fm/waagj/message
  1. Sagantaa hubannoo seeraa fm sagalee abbaa alangaa godina jimmaa jan 10 2022
  2. Sagantaa Xinxala Murtii dhadacha Ijibbaata Federaalaa galmee Lakk 16816 ta'en kennamee Seera Yakkaa MFDRI Kewwata 555 (c) fi 556 walbira qabuun qophii qophaa'ee kutaa 1ffaa. 4/27/2014
  3. Sagantaa Hubannoo seeraa Dhimma Falmii cheekii waliin walqabateee kutaa 1ffaa
  4. አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት።
  5. Galmi kenya our objectives፣ እንደ ጅማ ዞን አቃቤ ህግ ፅፈት ቤት ግባችን

1.2. Labsii Yeroo Hatattamaa fi Seerota Idila Addunyaa

Heera Mootummaa Federaalawaa Rippublika Itoophiyaa keewwata 9(4) irratti akka tumee jirutti seerotni Idila Addunyaa Biyyi keenya mallatteesite akkuma seerota Paarlaamaan biyyattii baasetti kan hojii irra oolan ta’uudha.Kana jechuun biyyi keenya miseensa hawaasa addunyaa kanaa waan taateef seerotni idila addunyaa biyyi keenya mallatteessite  dirqama biyyattii irra kan kaa’an ta’uudha.Kanaaf waliigalteen biyyi keenya barbaaddee   fedhii isheetin mallatteessite hojii irra oolchuuf dirqama qabdi jechuudha.Kanaaf waliigalteewwan idila Addunyaa biyyi keenya mallatteessite muraasa akka armaan gadiitii ilaala.

1.2.1. Labsii Mirgoota Namoomaa Waliigalaa)(UDHR)

Sanadni kun Murtii Yaa’ii waliigalaa Mootummoota Gamtoomanii lakk.217A(lll) kan mirkanaa’e yommuu ta’u biyyi keenyas erga mallatteessitee hojii irra oolchitee ooltee bulteerti.

Keewwata 3 irratti akka qajeeltotti namni kamuu mirga lubbuun jiraachuu,mirga bilisummaa mirga nageenyaa qaba jedha.Sanadni kun akka qajeeltotti kana haa jedhu malee

Keewwata 29(2) jalatti

Mirgootaa fi bilisummaawwan namoota birootif beekkamtii kennuuf haamilee fi nagaa uummataa akkasumas hojiiwwan gaarii hawaasa dimookraasawaa keessatti fudhatama qabaniif jecha mirgaa fi Bilisummaa namootaa irratti daangaan seeraan taa’u jiraachuu danda’a Jechuun tumee jira.Kan irraa hubachuun kan danda’amu haamilee fi nagaa uummataa waanti jeequ yoo jiraate kanaaf jecha mirgoota fi bilisummaawwan namootaa irratti daangaan dawoo seeraa keessatti kaa’amuu kan danda’u ta’uudha.

1.2.2. Waadaa Idila Addunyaa Mirgoota Diinagdee,Hawaasummaa fi Aadaa(ICESCR)

Waliigalteen biro biyyi keenya mallatteessite qaama seera ishee goote akka lakkoofsa Aurooppaa Mudde 3 bara 1976 hojii irra kan oole Waliigaltee Idila Addunyaa Mirgoota Diinagdee,Hawaasaa fi Aadaati.Sanada kana keewwata 4 jalatti akka tumetti faayidaa hawaasa waliigalaatif jecha mirgoota namoomaa irratti bu’ura seeraatin daangaan taa’uu kan danda’u ta’uu dirqama miseensota waliigaltee kana mallatteessan irra kaa’a.

1.2.3. Waadaa Idila Addunyaa Mirgoota Siviilii fi Siyaasaa(ICCPR)

Sadarkaa sadaffaa irratti waliigalteen argannu akka ;akkoofsa Awuroppaa bara 1976 bahuun hojii irra kan oole Waliigaltee Idila Addunyaa Mirgoota Siviilii fi Siyaasaati.WAliigaltee kana keewwata 4(1) jalatti biyyootni waliigaltee kana mallatteessanii fudhatan waanti hatattamaa birmadummaa biyya isaanii sochoosu yeroo uumametti kunis immoo yo ifaan labsame haala sana to’achuuf haala dandeesisu danda’u qofatti dirqamoota sanada kana keessatti fudhatanin  haala addaatin tarkaanfiwwan fudhachuu kan danda’an ta’uu ibsa. Haa ta’u malee tarkaanfiwwan fudhataman dirqamoota seerota idila addunyaa birootin eegaman kan sarbu,gosaan,bifaan saalaan,qooqaan,amantaan yookiin akkaataa dhufaatii hawaasummaa bu’ura taasifachuun garaagarummaa kan uuman ta’uu hin qaban jechuun tumee jira.

Advertisements
The Legality Principle Of Criminal Law In Ethiopia.

1.3. Labsii Yeroo Muddamaa fi Seerota Biyya Keenyaa

Gara biyya keenyaatti yeroo deebinu seerri jalqaba argannu Heera Mootummaa Federaalaati.Heera kana keewwata 93 jalatti weerarri biyya la yeroo mudatu yookiin sirna heera mootummaa waanti balaa irra buusu yeroo mudatu fi adeemsa seeraa idileetin to’achuun kan hin danda’amne yoo ta’e,balaan uumamaa kamiyyuu yeroo mudatu yookiin dhibeen fayyaa hawaasaa balaa irra buusu yeroo mudatu Manni Maree Ministeerota Mootummaa Federaalaa labsii yeroo hatattamaa tumuu aangoo kan qabu  ta’uu ibsa.Kana jechuun labsii yeroo hatattamaa labsuun deeggarsa(bu’ura) heera mootummaa kan qabu ta’uudha.

1.3.1. Labsii yeroo muddamaa ilaachisee Heera biyya keenyaa fi Seera Idila addunyaa

Heera mootummaa Biyya keenyaa keewwata 9(4) irratti taa’ee akka jirutti waliigalteewwan idila addunyaa biyyi keenya mallatteessite akkuma qaama seera biyya keenyaatti ilaalamu.Kana jechuun seerotni idila addunyaa yoo biyyi keenya mallatteessite akkuma seerota paarlaamaan biyya keenyaa baasetti lakkaa’amu(ilaalamu).Seerota idila addunyaa biyyi keenya mallatteessite keessaa tokko kan ta’e waliigaltee idila addunyaa mirgoota siviiliifi siyaasaati(ICCPR).Akkuma gubbaatti ilaalle waliigalteen idila addunyaa kun mirgootni dangaa’uu akka danda’an kaa’eet jira.Haa ta’u malee mirgoota haala kamiyyu keessatti hin daangofne (none derogable right) jedhee kaa’e keessaa tokko mirga lubbuun jiraachuti.Mirgi lubbuun jiraachuu lammilee haala kamiyyuu keessatti kan hin sarbamne ta’uudha.Kanas sanadichi keewwata 4(2) jalatti kan ibse yommuu ta’u.Keewwata kana keessatti kan ibsame jiraatus waliigaltee kana keessatti keewwata 6,7,8 ( keewwata xiqqaa 1 fi 2)keessatti tumaawwan  ibsaman ilaalchisee taarkaanfiwwan faallaa fudhachuun hin danda’amu jedha.Kana jechuun keewwata 6(1) jalatti mirga lubbuun jiraachuu ibsa waan ta’eef tarkaanfiwwan kun mirga kana sarbuu kan hin dandeenye ta’uu hubanna.

Gama biraatin immoo Heera Mootummaa Federaalaa keewwata 93(4)(C) jalatti immoo mirgoota labsii yeroo hatattamaa(muddamaa) jalatti sarbamuu hin danddenye tarreesseet jira.Kunis keewwata 1,18,25 fi 39(1 fi 2) haala kamiinuu mirgoota sarbamuu hin dandeenye ta’uu ibsa.Kana jechuun mirgi lubbuun jiraachu heera mootummaa keewwata 15 irratti ibsameera.Kanaaf akka keewwata heera mootummaa keenyaatti mirgi lubbuun jiraachuu mirga yeroo labsii muddamaa eegumsa hin arganne(derogable right) ta’uu hubanna.Kanaaf seerota idila addunyaa yoo mallatteesine tumaalee hunda raawwanna(hojii irra oolchina) tilmaama  jedhutu fudhatama.Yookin immoo akkuma biyyoota kaanii tumaalee tokko tokko akka hambifannaatti kan dhifne hanga hin taanetti maalif garaagarummaan kun uumame?.Kanaaf qaawwa kana akkamitti walitti araarsuu dandeenya?

Heerri Mootummaa seera ol’aanaa biyya tokkoo akka ta’e ifa galaadha.Kanaaf tumaaleen heera mootummaa kamiyyuu hambifannaa tokko malee raawwatamuu qabuu.Bu’uruma kanaan biyya keenyatti yommuu deebinu heerri mootummaa seera ol’aanaa biyya keenyaa ta’uu tumaa heerichaa keewwata 9(1) irraa hubachuun ni danda’ama.Heera kana keewwata 9(1) irratti immoo seerri kamiyyuu faallaa heera kanaa yoo ta’e fudhatama hun qabu jedha.Kanaaf Waadaaleen(waliigalteen) Idila Addunyaa kamiyyuu immoo akka seera tokkootti kan lakkaa’amu yoo ta’e heera faana walitti bu’uu hin qabu jechuudha.Kanaaf tumaa heera mootummaa fi tummaa waadaa idila Addunyaa Mirga sivilii fi Siyaasaa wal bira qabnee yoo ilaallu tumaan heera mootummaa fudhatama qaba kanaaf tumaan heera mootummaa sirriidha yaada jedhun qaba.(Yaada dhuunfaa barreessaati)

1.4. Labsiin yeroo muddamaa Seera Bu’uraati(Substantive law) moo? Seera Adeemsaati(Procedural law)dha?

Akkuma waliigalaatti seerri bakka lamatti qoodama.Innis seera bu’uraa fi seera adeemsaati.Seerri bu’uraa seera yakkaa,seera dhaalaa,seera qabeenyaa fi kkf yommuu ta’u seerri Adeemsa immoo seera adeemsa falmii yakkaa fi seera adeemsa falmii hariiroo hawaasaati.Haa ta’u malee yeroo baay’ee labsiin yeroo muddamaa seera isa kam jalatti akka kufu falmiiwwan adda addaa kan ka’an ta’uun isaa hin oolu.

Seerota bu’uraa keessatti gochoota raawwatamuu qabanii fi raawwatamuu hin qabne kan tarreessu yommuu ta’u seerri adeemsa falmii immoo mirgoota seerota bu’ura keessatti tarraa’an yoo sarbaman adeemsa ittiin mirgi kun ittiin kabachiifamu yookin immoo yakkas yoo ta’e adeemsa yakki raawwatame ittiin furmaata seeraa argatu jechuudha.Kanaaf labsiin kun  kam jalatti kufa yookiin ramadama kan jedhu akka armaan gadiitti kan ilaallu ta’a.

Labsiin yeroo hatattamaa seera bu’uraati yaadni jedhu ni ka’a.Akkuma gubbaatti caqasame seerri bu’uraa keessattu seera yakkaatin walqabatee gochaawwan hin raawwatamnee fi raawwatamuu qaban tarreeset kaa’a.Labsiin kunis gochaawwan raawwatamuu qaban kaa’eet jira.Labsiicha keewwata 6(6) jalatti akka fakkeenyaatti yoo kaafne waraqaa eenyummaa osoo hin qabatin socho’uun dhoorkaa ta’uudha.Kana jechuun waraqaa eenyummaa qabachuun gochaawwan eeyyamaman ta’uu hubanna.Gama biraatin keewatuma kana jalatti shira dinagdee raawwachuun dhorkaa ta’uudha.Gama biraatin meeshaa waraanaa qabatanii socho’uun dhoorkaa ta’uu hubanna.Fakkeenyota biro kaasun ni danda’ama.Garee shororkeessaa deeggaruun dhorkaa ta’uu kaasun ni danda’ama.Kana qofa osoo hin taane labsichi keewwata 9 jalatti adabbii yakkaa kaa’eet jira.Kanaaf dhimmoota armaan olitti kaafne sababa godhachuun labsiin yeroo muddamaa seera bu’uraati jechuun ni danda’ama.

Labsiin yeroo muddamaa seera adeemsa falmiiti yaadni jedhu immoo gama biraatin ka’a.Gubbaatti akkuma jenne seerri adeemsa falmii keessattu seerri adeemsa falmii yakkaa adeemsa yakki raawwatame tokko furmaata seeraa itti argatuudha.Kana jechuun qorannaa yakkaa,ajaja sakatta’insaa,ajaja qabiinsaa,himannaa banuu murtii kennisissuu fi kkf hammachuu danda’a.Labsicha keessatti keewwata 4(5) irratti nama shororkeessaa fana walgargaara jedhee shakkii dhama qabeessaan shakke kamiyyuu ajaja Mana Murtii malee to’annaa jala oolchuu hanga labsiin kun raawwatinsa isaa dhaabutti qabanii tursiisuu yookiin  seera idileetin akka gaafatamu taasisuu kan jedhu tumeet jira.Kana irraa kan hubachuun danda’amu waa’een falmii mirga wabii,yeroo dangaa taa’e keessatti jechuun bu’ura s/d/f/y/keewwata 29(1) tin sa’aatii 48 keessatti mana murtii dhaquu fi mirgootni kaan  adeemsa birootin kan bakka bu’an ta’uu hubanna.Kanaaf labsiin yeroo muddamaa makaa seerota lamaaniti yoo jedhame deeggarsa seeraa qaba ilaalcha jedhutu jira.(Yaada birreessaati)

 

1.4. Labsii Yeroo Muddamaa fi Seera Yakkaa

Seera yakkaa Rippublika Dimookraatawaa Federaalawaa Itoophiyaa bara 1996 bahee bara 1997 hojii irra oole kutaa guddaa lamaffaa kitaaba 3ffaa  boqonnaa tokko kutaa xiqqaa tokko jalatti mata duree yakkoota heera mootummaa fi mootummaa irratti raawwataman jedhu jalatti keewwatoota  238-260 jira jalatti heera mootummaa fi sirna heera mootummaatif eegumsa kan taasise ta’uu hubanna.Kana keessaa keewwata 258 yommuu ilaallu yakkoota heera mootummaa fi mootummaa irratti raawwataman adabbii umurii guutuu hanga adabbii du’aa kan hordofsiisan ta’uu hubanna.

Kanaaf  waliigalteewwan idila addunyaa armaan olitti caqasaman yommuu ilaallu akkasumas seerota biyya keessaa fi heera mootummaa akka waliigalatti walitti qabnee(cuunfinee) yommuu ilaallu labsiin yeroo hatattamaa(muddamaa) bahuun isaa bu’uura seeraa kan qabu ta’uu hubanna.

Chaartarii Lammi WAAGJ foyya’e Qopha’e pdf.

Yaada Waligalaa Chaartarii lammiilee bu’uura Heera Mootumma kan qabu ta’ee, meeshaa jijjiiramaa lammii waliin walitti dhufeenya qabnu cimsuu fi sirna iftoominaa fi itti gaafatamummaa ittiin diriirsinuu fi cimsinu dha. Ummatni tajajila mana hojii keenya irraa  argachuu qabu bifa argachuu qabuun yoo argachuu baate sirna komii itti dhiyeefatudha . Chaartariin lammiilee yemmuu qophaa’u sadarkaa kenna tajaajilaaContinue reading “Chaartarii Lammi WAAGJ foyya’e Qopha’e pdf.”

Rate this:

Chaartarii Lammi WAAGJ foyya’e Qopha’e pdf.

Advertisements

Yaada Waligalaa

Chaartarii lammiilee bu’uura Heera Mootumma kan qabu ta’ee, meeshaa jijjiiramaa lammii waliin walitti dhufeenya qabnu cimsuu fi sirna iftoominaa fi itti gaafatamummaa ittiin diriirsinuu fi cimsinu dha. Ummatni tajajila mana hojii keenya irraa  argachuu qabu bifa argachuu qabuun yoo argachuu baate sirna komii itti dhiyeefatudha . Chaartariin lammiilee yemmuu qophaa’u sadarkaa kenna tajaajilaa kaayyoo hiixataa JBAH keessatti qabannee fi tarsiimoo ergama keenya ittin milkeessinu kan KBIX/RBM  dhaan adda bahe irratti bu’ureeffamee kan qophaa’u waan ta’eef saayinsawaa fi qabatamaa gochuun barbaachisaa dha.

Kaayyooleen charteriin lammiilee kun akka mana hojiitti qophaa’eef kan bu’uuraa: Qulqullina kenna tajaajilaa manneen hojii  Abbaa Alangaa  keessatti kennaman itti fufiinsaan fooyyessuu,Sammuu hooggantootaa fi ogeessotaa tajaajilamtoota irratti olaantummaa agarsiisan jijjiiruun miira tajaajiltummaa akka qabaatan taasisuu,Fedhii tajaajilamtootaaf deebii kennuu,Sadarkaa tajaajilaa (service standard) adda baasuun tajaajilamtootni sirriitti akka beekan taasisuu, Dhimmoota kenna tajaajilaa kan akka seeraa, qajeelfamaa fi sirna komii keessummeessaa ilaalchisee iftoomina uumuu fi Sirna kenna tajaajilaa fi murtiiwwan adda addaa ilaalchisee hooggantootnii fi hojjettootni itti gaafatamummaa akka qabaatan taasisuu dha.

Haaluma kanaan Qabiyyeeleen charterii lammilee kanaas: Ergama, Mul’ata, Duudhaalee  manneen Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa ,Tajaajiloota  mana hojichaan kennaman,Sadarkaa tajaajilli itti kennamu (Godina, Aanaa,  Adeemsa hojii ),Maamiltootaa mana hojichaa ,Sadarkaalee tajaajilootaa (qulqullinaan, baay’ina, yeroo fi maallaqaan) ,Mirgoota maamiltootaa ,Gahee fi haal-duree tajaajilamtootni guutuun irra jiraatu haammatee haala armaan gadii kanaan qophaa’eera.

Continue reading “Chaartarii Lammi WAAGJ foyya’e Qopha’e pdf.”

Waajjira abbaa alamgaa godina jimmaa

WAAGJ

Odessaa.

Waajjiirri Abbaa Alangaa Godina Jimmaa har’a gaafa guyyaa 30/1/2014 marii waligalaa qophii karoora kurmaana 2ffaa maal akka fakkaatuu mari’atee.

waajjirrii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa har’a gaafa guyyaa 30/1/2013 marii taasiiseen haanqinaafi ciminna karora kurmaana lamaffaa akka ademsaalee afranittii, akka garee fokaalpersanittii qophaa’aa jiruu maal akka fakkaatuufii sadarkaa maalii irraa akka jiruu adda baafachuufii kallattii gama kanaan kaahuuf maarii taasiisee jira. gama biraatiin hojjettoonnii waajjirichaa hundinuu bu’aa guddii galessaa afran mirkanessuu kessattii gaheen abbaa alangaas ta’e hojjetaan waajjirichaa kamuu akka dhunfaattii anii qabuu maalii/ ijoo jedhuu irrattii barreffama akka qophesinuu wal irratti galmee jiraa. dabalata kanaan hojii kessattii hanqinaalee fi rakoolee mudatan irrattiis mari’atamee jira.

Continue reading “Odessaa.”

GAA’ILAA FI GAA’ILAAN ALA AKKA DHIRSAA FI NIITIITTI WALIIN JIRAACHUUADDA BAASUU KEESSATTI YEROO WARAQAAN RAGAA GAA’ILAA HIN JIRRERAKKOOLEE QABATAMAAN MUDATAN

Jemal Qumbii

LL.B (Yunivarsiitii Addis Ababaa), Abbaa Seeraa Mana Murtii Ol’aanaa fi Leenjisaa Inistiitiyuutii Leenjii Ogeessota Qaamolee Haqaa fi Qo’annoo Seeraa Oromiyaa, I-meelii: jomo.roba@yahoo.com

Seensa
Walquunnamtiin seera duratti beekamtiin gaa’ilaa kennamuuf tokko bu’uura Seera Maatii Oromiyaa (amma booda SMO) boqonnaa 3ffaa keessatti tumameen sirnoota sadan keessaa karaa isa tokkootiin yoo raawwatame qofa akka ta’e tumamuun isaa ni beekama.
Kanaaf, walquunnamtiin tokko gaa’ila dha kan jedhamu hundeeffamni isaa akkaataa sirna siivilii ykn sirna amantaa ykn immoo sirna aadaa walfuutonni filataniitiin kan raawwatame yoo ta’e dha. Kun immoo yeroo gaa’illi ragga’e jiraachuu isaa irratti falmiin ka’e firiiwwan ijoo qulqullaa’uu qaban keessaa akkaataa waliin jireenya dhiira tokkoo fi dubara tokkoo osoo hin taane akkaataan waliinjireenyi/walquunnamtiin isaanii ittiin raawwatame isa murteessaa ta’uu isaa agarsiisa. Gama biraatiin, gaa’ila akkaataa olitti ibsameen osoo hin raawwatin dhiirri tokkoo fi dubarri tokko akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuudhaan walquunnamtii adda ta’ee fi seera durattis beekamtii qabu uumuu nidanda’u. SMO boqonnaa 8ffaa ykn Seera Maatii Federaalaa fooyya’e (ammaan booda SMF) boqonnaa 7ffaa keessatti akka tumametti walquunnamtiin akkasii kun gaa’illi osoo hin raawwatamiin akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuu jedhamee beekamtiin kennamuudhaan bu’aawwan hordofsiisus diriirfamanii jiru.
Seeronni kun kallattiidhaan kan tumanis dhiirri tokkoo fi dubartiin tokko gaa’ila osoo hin raawwatiin akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuun isaanii walquunnamtii maatii adda ta’e seera duratti kan uumu akka ta’e dha 2. Innis walquunnamtii dhiira tokkoo fi dubartii tokko jidduutti uumamu danda’an kan seerri maatii beekamtii kenneef inni duraa fi bu’uuraa gaa’ila yoo ta’u, inni lammaffaa fi addaa immoo gaa’ilaan ala akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuu dha. Waliin jireenyi kun akkuma gaa’ilaa mirgaa fi dirqamni waliin jiraattota irratti hordofsiisu kan jiru yoo ta’u, kunis karaalee maatiin ittiin hundeeffamu keessaa isa tokko waan ta’eef tasgabbii fi nageenya maatii sanaafis akkuma gaa’ilaatti eegumsi seeraa kan godhameef akka ta’e ogeessotni ibsan ni jiru3

Gama biraatiin, ogeessotni seeraa biroo immoo akka jedhanitti seerri maatii beekamtiin inni warra akka abbaa warraa fi haadha warraatti osoo gaa’ila hin raawwatiin waliin jiraataniif kenne akkuma nama kamiiyyuu yommuu waliin jiraatan akka walgargaaranii fi yommuu waliin jireenyi isaanii waggaa sadii fi ol ta’e dhama’a waliin qabaachuu danda’u tilmaama jedhu irraa kan ka’e qabeenya waliinii ilaalchisee beekamtii kennaaf malee karaalee maatiin ittiin hundeeffamu keessaa isa tokko akka ta’eetti iddoon seerri itti tume ykn raggaase hinjiru4
.
Yaadonni kunniin bu’uura tumaalee seera maatii ilaallataniin yommuu xiinxalaman
walquunnamtii gaa’ilaan ala akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuu akka karaa hundeeffama maatiitti seerri gonkumaa beekamtiin kenneef hin jiru jechuudhaaf yaada amansiisaa ta’ee hin mul’atu. Sababoonnis:

Tokkoffaa, hundeeffama maatii ilaalchisee SMO kwt 128-129 jalatti akkaataa gaa’ilaan ala waliin jireenyi dhirsaa fi niitummaa ittiin hundaa’uu fi ittiin mirkanaa’u tumuun alattis dhorkaan raawwii gaa’ila firooma dhiigaa fi gaa’ila keessatti SMO kwt. 27 fi 28 jalatti ibsame walquunnamtii gaa’ilaan alaa akka dhirsaafi niitiitti waliin jiraachuu irrattis raawwatamummaa akka qabu seerumti kun kwt.130 (2) jalatti tumuun isaa hundeeffama walqunnamtichaaf eegumsaa fi beekamtii kennuu isaa kan agarsiisuu dha.

Lammaffaa, gama bu’aawwan hordofsiisaniitiinis gaa’illi dhuunfaa walfuutotaa fi qabeenyaisaanii irrattis dirqamootni hordofsiisu kan jiran yoo ta’u, gaa’ilaan ala akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuunis walkabajaa fi waldeeggarsa waliin jireenyichi gaafatu guutuudhaafdirqama kan uumu ta’uun isaa waliin jiraattonni akkuma nama kamiiyyuu osoo hin ta’inakkuma warra gaa’ila raawwataniitti dirqamoota kana bahuu akka qaban waan agarsiisuufkunis seerichi beekamtiin walquunnamtii kanaaf kenne jiraachuu isaa kan cimsuu dha.

Sadaffaa, abbummaa daa’imman walquunnamtii kana keessatti dhalatanii mirkaneessuuilaalchiseetis SMO kwt.134 jalatti bu’uura tumaalee seerichaa keewwattoota 142-147’tiin kan ilaalamu ta’uu kan tume yommuu ta’u, abbaan daa’ima walqunnamticha keessatti ulfaa’amee

ykn dhalatee namicha akka abbaa warraatti haadha daa’imichaa waliin jiraachaa ture akka ta’e akkuma isa gaa’ila keessatti ulfaa’amee ykn dhalateetti tilmaamni seeraa kan fudhatamu ta’uu seerichi kallattiidhaan kwt.142 jalatti tumee jira. Kunis seerichi walquunnamtii gaa’ilaan ala akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuu irraa maatii uumamuuf eegumsaa fi beekamtii kennuu isaa mul’isa. Haaluma walfakkaatuun, hariiroowwan olitti ibsaman kanaan alatti hariiroowwan kan biroo dhiiraa fi dubara tokko jidduutti godhaman seera duratti bu’aa wayiituu kan hin qabne (beekamti seeraa kan hin qabne) ta’uu SMO kwt.139 (1) jalatti ifaan kan tumames yaaduma kana kan cimsuu dha.

Haata’u malee, walquunnamtii gaa’ilaan ala akka dhirsaa fi niitiitti waliin jiraachuu kanaaf beekamtiin seerri kenne isa gaa’ilaatiin walqixa ykn tokkoodha jechuu akka hin taanehubachuun kan barbaachisu yoo ta’u, yaadni gama kanaan ogeessotni tokko tokkotarkanfachiisanis guutumatti amansiisaa fi bu’uura seeraa kan qabu ta’ee hin mul’atu.Sababiin isaatis walquunnamtiiwwan lameeniifuu beekamtii fi eegumsi seerri kenne ykn godhe walqixa ykn tokkuma taanaan barbaachisummaa gaa’ilaa gaaffii keessa galchuu akkata’e ifaan hubatama.

[arm_form id=”101″ form_position=”center” assign_default_plan=”1″ logged_in_message=”You are already logged in.”]

Sababiiwwan kana irraa ka’uudhaan walquunnamtiiwwan lameeniifuu seerichi akka madda argama maatiitti beekamtii fi eegumsa bu’uuraa kan godheef yoo ta’ellee bu’aan walquunnamtiin gaa’ilaan ala dhirsaa fi niitummaan waliin jiraachuu dhuunfaa waliin jiraattotaa fi qabeenya isaanii irratti hordofsiisu kan gaa’ilaa irra xinnaa ta’uu fi eegumsi godhamuufis akkasuma kan gaa’ilaan qixa akka hin taane 5 yaadni dhiyeessu caalatti seera qabeessaa fi amansiisaa fakkaata.

Continue reading “GAA’ILAA FI GAA’ILAAN ALA AKKA DHIRSAA FI NIITIITTI WALIIN JIRAACHUUADDA BAASUU KEESSATTI YEROO WARAQAAN RAGAA GAA’ILAA HIN JIRRERAKKOOLEE QABATAMAAN MUDATAN”

Black’s Law Dictionary 10th Ed

Convention on the Recognition and Enforcement of Foreign Arbitral Awards The 1958 New York Convention pdf

Introduction
Objectives
Recognizing the growing importance of international arbitration as a means of settling international commercial disputes, the Convention on the Recog-nition and Enforcement of Foreign Arbitral Awards (the Convention) seeks to provide common legislative standards for the recognition of arbitration agreements and court recognition and enforcement of foreign and non-. domestic arbitral awards. . The term “non-domestic” appears to embrace awards which, although made in the state of enforcement, are treated as “foreign” under its law because of some foreign element in the proceedings, e..g. . another State’s procedural laws are applied..
The Convention’s principal aim is that foreign and non-domestic arbitral awards will not be discriminated against and it obliges Parties to ensure such awards are recognized and generally capable of enforcement in their jurisdiction in the same way as domestic awards. . An ancillary aim of the Convention is to require courts of Parties to give full effect to arbitration agreements by requiring courts to deny the parties access to court in con-travention of their agreement to refer the matter to an arbitral tribunal..

Key provisions

The Convention applies to awards made in any State other than the State in which recognition and enforcement is sought. .It also applies to awards “not considered as domestic awards”. . When consenting to be bound by the. Convention, a State may declare that it will apply the Convention.

  • in respect to awards made only in the territory of another Party and.
  • only to legal relationships that are considered “commercial” under its domestic law..

The Convention contains provisions on arbitration agreements. . This aspect was covered in recognition of the fact that an award could be refused . enforcement on the grounds that the agreement upon which it was based might not be recognized. .Article II (1) provides that Parties shall recognize written arbitration agreements. .

In that respect, UNCITRAL adopted, at its thirty-ninth session in 2006, a Recommendation that seeks to provide guidance to Parties on the interpretation of the requirement in article II (2) that an arbitration agreement be in writing and to encourage application of article VII (1) to allow any interested party to avail itself of rights it may have, under the law or treaties of the country where an arbitration agreement is sought to be relied upon, to seek recognition of the validity of such an arbitration agreement. .

The central obligation imposed upon Parties is to recognize all arbitral awards within the scheme as binding and enforce them, if requested to do so, under the lex fori. .Each Party may determine the procedural mechanisms that may be followed where the Convention does not prescribe any requirement..

The Convention defines five grounds upon which recognition and enforce-ment may be refused at the request of the party against whom it is invoked. . The grounds include incapacity of the parties, invalidity of the arbitration agreement, due process, scope of the arbitration agreement, jurisdiction of the arbitral tribunal, setting aside or suspension of an award in the country in which, or under the law of which, that award was made. .The Convention defines two additional grounds upon which the court may, on its own . motion, refuse recognition and enforcement of an award. . Those grounds relate to arbitrability and public policy..

The Convention seeks to encourage recognition and enforcement of awards in the greatest number of cases as possible. .That purpose is achieved through article VII (1) of the Convention by removing conditions for recognition and enforcement in national laws that are more stringent than the conditions in the Convention, while allowing the continued application of any national provisions that give special or more favourable rights to a party seeking to enforce an award. . That article recognizes the right of any interested party to avail itself of law or treaties of the country where the award is sought to be relied upon, including where such law or treaties offer a regime more favourable than the Convention..

Entry into force

The Convention entered into force on 7 June 1959 (article XII)..

How to become a party

The Convention is closed for signature. . It is subject to ratification, and is open to accession by any Member State of the United Nations, any other

State which is a member of any specialized agency of the United Nations, or is a Party to the Statute of the International Court of Justice (articles VIII and IX)..

Optional and/or mandatory declarations and notifications

When signing, ratifying or acceding to the Convention, or notifying a terri-torial extension under article X, any State may on the basis of reciprocity declare that it will apply the Convention to the recognition and enforcement of awards made only in the territory of another Party to the Convention. . It may also declare that it will apply the Convention only to differences arising out of legal relationships, whether contractual or not, which are considered as commercial under the national law of the State making such declaration (article I)..

Denunciation/Withdrawal

Any Party may denounce this Convention by a written notification to the Secretary-General of the United Nations. .Denunciation shall take effect one year after the date of the receipt of the notification by the Secretary-General (article XIII)..

 

 

Continue reading “Convention on the Recognition and Enforcement of Foreign Arbitral Awards The 1958 New York Convention pdf”

Barruu Xinxala Murtii

Itti Gaafataamummaa Waliigalteen Alaa Dhaabbilee Fayyaa Vs Murtii Dhaddacha Ijibaattaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa lakk.Galmee 64590 irratti kenne

Qophessaan Obboo Mulugetaa Magarsaa

1.1. Seensa

Dhaabbileen fayyaa bu’ura waliigaltee yaalamtoota faana qabaniin itti gaafatamummaa kan qaban ta’uun ni beekama.Biyyootni itti gaafatamummaa kana mirkaneessan maddi seera isaanii sirna seeraa sivil ti.Akkuma beekamu sirni kun seerotni bifa kitaabaatin kan qindaa’anii taa’aniidha.Akka Biyya keenyaattis seerotni baay’een bifa kitaabaatin gurmaa’anii kan jiran yommuu ta’u isaan keessaa,s/d/f/y,s/d/f/h/h,s/h/h,s/y, fi kkf’n caqasuun ni danda’ama. Biyya keenya dabalatee Jaappaan,Jarman,Kooriyaa Kibbaa,Chaayinaa,Xaaliyaan dabalatee biyyootni addunyaa baay’een sirna siviilii kana hordofaniidha.Kana ta’uu isaatin biyyotni sirna kana hordofan walitti dhufeenyi dhaabbilee fayyaa fi yaalamaa jidduu jiru maal fakkaachuu akka qabu seera isaanii keessatti tarreessu.Bu’ura kanaan itti gaafatamummaa mirkaneessu.[1]

Faallaa kanaa immoo biyyoota sirna kooman low hordofan keessatti madda seera isaanii aadaa,baratama fi murtiiwwan M/M kennaman fa’i.Biyyoota sirna kana hordofan keessatti dhaabbileen fayyaa yaalamtoota faana waliigaltee hin galani.Itti gaafatamummaan waliigalteen osoo hin taane wanta keessa isaanitti beekanii irratti waliigalani jedhaniit waan amananii fi ogeessotni fayyaa doggoggora oogummaa uumaniif yommuu itti gaafataman uwwisa inshuraansii qabu waan ta’eef waliigalteen ala itti gaafatamummaan isaanii mirkanoofnaan miidhamaaf beenyaa kennuun bu’aa bahii baay’ee waan hin qabneefi.[2]

 Akka biyya keenyaatti  seenaan dhaabbilee  fayyaa kan jalqabee bara 1906 irraa jalqabee ta’uun ni beekamaa  bara 1948 Ministeerri  fayyaa erga dhaabbatee (hundaa’ee) booda  dhaabbilee fayyaa  lakka’uuf illee nama rakkisan kan hunda’an  ta’uu hubachuun ni danda’ama.Kanaaf barreffama kana keessatti itti gafatamummaa dhaabbileen fayyaa mirkaneessun ni danda’ama?moo hin danda’amuu? isa jedhu  ilallaa.  

Seeraa hariiroo hawaasaa keessatti dhaabbileen fayyaa dogoggora uumaniif itti gafatamummaa ni qabu jedha.Itti gaafatamummaan isaan qaban qabatamaan akkamii kan jedhu dhimma barreeffama kana keessatti ilaalamuudha.Itti gaafatamummaan mirkanaa’uu danda’u isa kam akka ta’e kan xinxalamu ta’a.

[1] Andaargee Kaasee (Abukaattoo) Kitaaba Seeraa Hunda Qabate maxxansa 4ffaa fuula 196

[2] Isa lakk.1ffaa irratti caqasame

1.2. Gaaffiiwwan barruu kanaan deebi’aan

  • Dhimmotnii dogoggoraa Oogummaa jedhaman Maal fa’ii?
  • Dogoggora Ogeessa fayyaatin uumameef eenyutu gaafatama?
  • Itti Gaafatamummaa mirkanaa’e akkamitti shallaguun/tilmaamuu dandeenya?

Kanaan wal qabatee dogoggorri oogummaa yaalaa akkuma baay’inaa fi bal’ina ogummichaa garaagarummaa waan qabuuf gocha tokko taasifamee  ilaalamuu hin qabuu

Adabbii kennamuun walqabatee walfakkataa ta’uu  akka hin dandeenyee kan beekamuudha. 

Beenyaa gaafachuudhaan walqabatee    beenyaan shallagamu walfakkaataa ta’uu dhiisuu danda’a sababni isaa immoo beenyaan tokko tokko kan murtaa’u  muraadhan waan ta’eef

Dhimma beenyaa gaafachuun walqabatee himannaan dhiyaatu adeemsa isa kamiin hoogganamuu qaba kan jedhu ijoo A/A irratti xiyyeeffachuu qabuudha.Sababni isaa immoo A/A qaama adda addaa bakka bu’eet falma waan ta’eef.

1.3. Dhimmaa Qabatamaa

Dhimma kanaan walqabatee dhimma qabatamaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa  Dhaddacha Ijibbataatiin  murtaa’ee akka armaan gaditti kan  ilaallu ta’a.

Dhaabbannii fayyaa dogoggora oogummaa  uumameen miidhaa yaalamaa irraan yoo gahe kan itti gaafatamu ta’uu s/h/h  2129 fi 2130 irraa hubachun kan danda’amuu ta’uu  Dhaddachi Ijibbataa Mana Murtii Waliigala Federaalaa lakk.G. 64590 ta’e irratti dhimma iyyataa dhaabbata Meeri Istoopsi fi waamamtuu addee  Sannaayit  Alamaayyoo  jidduu ture irratti M/M/W murtii M/M jalaa cimsuun murtiin kenne yaada kewwata kanaa kan cimsuudha. 

Dhimmicha hubachuuf akka dandaa’amutti Afaan Oromotti akka  armaan gadiitti hiikuuf  yaalameera,

Wamaamtuun Ijibbaataa M/M  ol’aanaa jalaatti ijoo  himannaa dhiyeessiten dhaabbatta himatamaa (iyyataa ijibbaataa) qorannaan naaf taasifamee  qoricha dahuu ittisuu (Noorpilaant) jedhamu irre koo  keessatti akka awwaalamu ergaa taasisee booda qorichichii dhukkuba (dhibee) waan narratti hordofsiiseef himatamaan ogeessuma isaatiin qorichichi akka bahu yommu taasisuu ogeessotni of eggannoo barbaachiisaa gochuu dhiisuu isaaniitiin harki koo qorichichi keessatti awwaalame  dhukkubbii fi daraaraa wal irraa hin citneef  kan na saaxile ta’uu  isaatiin dabalatatti harmaa fi  dugdaa ko irraatti dhukkubbii narra gahe irraa kan ka’e dhukkuba dugdaa, dhiitoo fuulaa fi dhukkuba onnee narratti hordofsiiseera. Dhibichi walxaxaa ta’uu isaatiin sirna ya’insa (sochii dhiigaa) irratti rakkina hordofsiisuu isaatiin ujummoon dhiigaa  cufamuu isaatiin harkiikoo dhumaa(nyaatamaa) dhuufuu isaatiin hojii koo akkan hin hojjanne (raawwannee) taasisuun  dhukkubicha biyya alaa dhaqee akkan hordofuf dhaabbileen fayyaa biroo kan naaf mirkaaneessan waan ta’eef himatamaan miidhaa  narraan gaheef itti gaafatamaadha jedhamee akka naaf murtaa’uu fi Biyya Taayilaandi dhaqee yaalamuuf

  • Baasii yaalaa qofaaf qarshii 192,881
  • Sirnaa dhiigaa sirreessuuf baqaqsanii hodhuuf qarshii 114,699
  • Qorannaa dhiigaa eksiree (x-ray) fi qorannaa laburaatooriif qarshii 22100
  • Qorannaa MR’f Qarshii 13,377
  • Tikeetti Xayyaaraa Taayilaandi dhaqanii deebi’uuf qarshii 14,000
  • Baasii Hoteelaa guyyaa 10’f qarshii 6500
  • Baasii Siree Hospitaalaa guyyaa 10’f qarshii 159,949
  • Baasii yaalaa dabalataaf of eggannoof qarshii 100,000
  • Taayilaandii Bankook baasii taaksii,paaspoortii fi baasii biraa qarshii  13,400
  • Dhuukkubsachiisaaf geejiba,hoteela, baasii sanada imalaa qarshii 34,0780
  • Miidhaa Narraa gahuu isaatiin hojii dhaabuu kootiif qarshiin dhabee qarshi 632 hanga himannaan kun Adoolessa keessa dhiyatuttii yadamee qarshii 22,752
  • Benyaa haamilee qarshii 1000 walumaa gala qarshii 694,918(kuma dhibba jahaa fi kuma sagaltamii afuuriifi dhibbaa sagalii fi kudhaa saddet )akka naaf kaffaluu itti naaf murtaa’uu kan jedhu turee .

Himatamaan  jalaas deebii kenneen ogeessi tokkos ta’ee Hospitaalli itti gaafatamummaa guutuun kan gaafatamu dambii oogummaa irra darbee yoo argame yommuu ta’u sababa dambiin cabee /irra darbamee / hojetamuu isaatiin miidhaan himataa irra gahuu  isaa hin ibsamnee.Himattuun biyya alaa dhaqxee yaalamuuf waraqaa/sartafikeetii  ishee dandeessisu Ministeera Eegumsa Fayyaa irraa ragaa hin dhiyeessine.Biyyaa alaatti yaalii ishee barbaachisa yoo jedhame  illee yaalii akkanaa as dhiyoo Keeniyaa yookiin Hinditti  kan kennamu ta’uu isaatiin biyya Taayilanditti yaalamuuf gaafachuun ishee sirri mitii.

Qarshiin 192851(kuma dhibba tokkoof kuma sagaltamii lamaa fi dhibba saddeetifi shantamii tokko) himattuun gaafatte ragaadhaan kan hin deeggaramne ta’uu isaatiin alatti qorannaaf jecha baasiwwan addaa addaa gaafatte sirri miti. Hospitaala guyyaa 10’f akka turtu caqaste qarshiin gaafattes guyyaa lama caalaa hospitaala kan hin turree waan ta’eef baay’ee kan ol ka’eedha.Dhukkubsaachiisaaf jechuun qarshiin gaafatte himatamaan kaffaluu hin qabu. Midhaan irra gahes(ga’es) hojii dhuunfaa ishee kan dhorku ta’uu ragaa hin dhiyeessinee Beenyaa haamilees yoo ta’e  himatamaan himattuuf kaffaluu hin qabu jechuun falmeera.

  M/M Ol’aanaa jalaa  dhimmicha qoratees baasiwwan yaalaa himataa sirritti beekuuf kan rakkisu jechuun himatamaan himataa qarshii 300,000(kuma dhibba sadii)  muraadhaan kaffaluu qaba jedheera.Bitaaf mirgi Murtii M/M Ol’aanaa jalaa kanaa ol’ iyyannoodhaan Mana Murtii Waliigalaa Federaalaatti bitaafi mirgii kan dhiyeessan yommu ta’uu ol’iyyannoon himatamaa jala bu’uuraa seera  s/d/f /h/h/ kwt. 337 yommuu cufamu galmee ol’iyyannoo himataa irratti falmiin taasifamee murtii M/M Ol’aanaa jalaa fooyyeessuun deebii kennaa (himatamaan ol’iyyattuuf M/M jalaatti qarshiin 300,000 murtaa’eef kan shaallagamuuf ta’ee qarshii 694918(kuma dhibba jahaaf kuma sagaltamii afuriif dhibba sagaliif kudha saddeet) akka kaffaluuf jechuun murteessera.Murtii M/M  kanaa irratti iyyataan komachuun iyyata dhaddacha ijibaataa kanaaf kan dhiyeesse yommuu ta’uu qabxiin adda durummaan caqasan (kaasanis) wamamtuu irra miidhaan gahe (hangii beenyaan kaffalamuu qabuu) waan beekamuu  danda’uu  waan ta’eef M/M  jalaa beenyaa muraadhaan murteessuu hin qabaniiyyuu hangi beenyaa muraadhaan murtaa’u gadii aanaa ta’uu qaba.Hanga beenyaa dabalataa M/M/W  ol iyyaanno,hangaa qarshii benyaa dabalataa gadii bu’iuu isaa akka sababaatti fudhaachuun isaa sirrii mitii jedheera. 

Waamamtuun iyyata ijibaataaf deebii kenniteen iyyataan miidhaan narra gaheef M/M jalaatti itti gafatamummaa akka qabu  murtaa’ee hanga ijibbataatti lakk. Galmee 58041 komii dhiyeffate M/M/W/F dhimmicha qoratee murtii M/M jalaa dogoggora seeraa bu’uuraa hin rawwatamne jechuun iyyata isaa kufaa kan taasise yommuu ta’uu hanga beenyaa ilaalchisee falmii dhiyeessen aangoo dhaddachaa ijibbaataa wan hin taaneef komiin isaa fudhatamuu hin qabuu jechuun falmiitettii.Iyyataanis deebii waamaamtuuf deebii kennuun  falmii isaa  cimsuun dhiyeessera. Falmiin bitaaf mirgaa akka arman olitti kan dhiyaate yommuu ta’uu nutis M/M/W/F dhaddacha ol’iyyannoo murtii beenyaa kenne irratti dogoggorrii seeraa bu’uuraa  raawwatameera? moo hin raawwatamnee?  ijoo jedhu qabachuun akka itti anutti qoranneerraa. 

Falmii M/M jalaatti taasifameen dhaabbannii fayyaa ( iyyataa) waamamtuuf yaala yeroo tasiisetti rakkoo uumameen fayyaa wamaamtu irra miidhaan kan qaqqabe ta’uu isaatiin miidhaan qaqqabe kun yaala biyya keessaatin kan hin fayyine ta’uu isaatiin biyya Taayilaandi dhaqxee akka yaalamtu murtaa’eera.Haa ta’u malee komii kanaaf qabxii ka’umsaa kan ta’e yaalaa fi baasiiwwan adda addaatif iyyataan wamaamtuuf muradhaan akka kaffalu M/M/W ol kaasee murteessuu isaatii. Akka qajeeltootti sababa miidhaatiin miidhamaan beenyaa kan argatu kasaaraa  miidhaa faana madaalawaa ta’e argachuun ta’uu S/H/H kwt. 2090’n kan tume yommuu ta’u namni miidhaaf itti gaafatamaa ta’u itti gaafatamummaan isaa miidhaa miidhamaa irra gahe faana walqixa ta’e madaalamee kaffaluut irra jira.

     Dhimma qabanne irratti garu M/M/W dhaddachi  ol’iyyannoo miidhaa qaqqabeef  beenyaa kaffalchiisuuf muraa akka filannootti fudhateera.Kanaaf qabxiiwwan gurguddoon (ijoon) akka sababaatti caqasaman baasiin yaalaa waamamtuun dhiyeessite ragawwan barbaachiisoo baasii yaalaa dhiyaatee kan caaudhaa.Waamamtuuf dhukkubsachiiftuun kan barbaachisu yoo ta’e baasiin isaa hangam akka ta’e gamanumaan beekuun kan rakkisuudha.Akka guutuu addunyaatti qaala’insii meeshaa gaaffi baasii yaalaa waamamtuuf gahee qabaata. Gatiin jijjiirra birri gadii bu’uun isaa hanga qarshi waamamtuun yaalaa na barbaachiisa jettee gaafatte irratti garaagarummaa hordofsiisuu danda’a kan jedhuudha.

Jimmaa Attorney Media — understand law
websayiiti kenya irrattii akamin akkawuntii banattuu
Monday
9:00 am – 5:00 pm
Tuesday
9:00 am – 5:00 pm
Wednesday
9:00 am – 5:00 pm
Thursday
9:00 am – 5:00 pm
Friday
9:00 am – 5:00 pm
Saturday
Closed
Sunday
Closed

Barruu Xinxala Seeraa PDF

Qophessaan Obboo Abdusalam Muhammad

Abbaa Alangaa
Obboo Abdusalam hogganaaa MHAAAS

GALMEE YAKKAA MURTII ABBAA ALANGAATIIN CUFAMUU FI BU’AA SEERAA HORDOFSIISU ILAALCHISEE XINXAALA SAKATTA’INSA SEERAA

QOPHEESSAAN :Abdusalaam Mahaammad Hasan

Abbaa Alangaa Aanaa Sigimoo

http://mhaaas.wordpress.com

BOQONNAA TOKKO
SEENSA
YAADA WALIIGALAA ;-Galmee Murtii Abbaa Alangaatiin cufuu


Bu’uura Labsii lakk.214/2011, Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hundeessuuf baheen aangoofi gahee hojii Mana Hojichaa gama qorannaa yakkaa gaggeessuu, qorannaa yakkaa hoogganuu fi Galmee qorannoo irratti bu’uura seeraatiin Murtii kennuun ifaan taa’ee jira . seera Deemsaa Falmii yakkaa biyya keenyaa jalatti gahee Abbaa Alangaa galmee qorannoo waliin walqabateee murtii kennuu akka danda’u .Akkasumaas JBAH dhimmoota yakka adda addaa irra deebiin qoratamee bahe jalattiis Gaheen abbaa Alangaa Galmee qorannaa yakkaa waliin walqabatee hojmaata ifa ta’een deeggaruun tajaajila si’ataafi qulqullina qabu kennuun Labsicha hojiirra oolchuuf taa’ee jira.
Gahee fi Aangoo Abbaa Alangaatiif seeraan kenname keessaa Galmee Yakkaa adeemsa qorannoo irra jiruu fi kan qorannoon isaa xumurame irratti murtii kennuun isa tokkoo dha. Galmeen qorannoo tokko mirga nama baayyee kan ofkeessatti hammatee dha . mirga nama yakkaan shakkamee, mirga miidhamaa dhuunfaa fi dantaa mootummaa ykn ummataa qabaachuu danda’a. kanaaf Xiyyeeffannaa guddaadhaan dhimma ilaalamuu qabu akka tahe hubachuun barbaachisaa dha.
Akka qajeeltootti Namni Yakkaan miidhamee fi Ummatni bal’aan tilmaamni sirrii isaan qaban namni yakka raawwate seeraaf dhiyaatee haqni akka bahuudha.Tilmaani kunii fi mirgi miidhamaa sababa shakkamaan seeraaf dhiyaatee himatamee haqni hin mirkanoofneef wanta caljedhamee bira darbamuu miti. mirgootni kunii fi Tilmaamni kunneen akka garee hundaafu qixa ta’eetti madaalliin isaa eegamuu qaba.
Barreeffama qorannoo gabaabaa kanaanis galmee qorannoo cufuu fi bu’aa galmee qorannoo cufuun qaamolee kanneen irratti qabu ,ilaalchisee seera sakatta’uun hanqina jiru kan ilaallu ta’a.

1.1 Hima Rakkoo


Galmee yakkaa qorannoo irra jiruu fi qorannoon isaa xumurame bu’uura seeraatiin cufuun Aangoo fi gahee Abbaa Alangaatiif seeraan kenname ta’uun beekkamaa dha. Haa ta’u malee yeroo baay’ee Qabatama hojii keessatti kan beekkamu bu’uura S/D/F/Y keewwata 42(1a)tiin sababa Ragaa Gahaan himata dhiyessisu hin jiru jedhuun galmee cufuu dha. Akkasumaas Dhimmoota biroo galmeen qorannoo ittiin cufamu ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuuf sababa ta’an irratti hubannoon walfakkaataan hin jiru. Sababnisaas dhimmootni kunniin haala hunda hammatee fi Iftoomina qabuun seera deemsa falmii yakkaa amma hojiirra jiru keessatti kaa’amuu dhabuu dha. Akkasumaas Wixineen Seerri deemsa Falmii yakkaa fi ragaa yeroon mirkanaa’uu dhabuu irraa kan ka’ee fi Labsii 214/2011 mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa hundeessuuf bahe hojiirra oolchuuf Dambii fi qajeelfamni ifa tahe qorannoon yakkaa ittiin hogganamu bahuu dhabuun hanqinni seeraa gama kanaan uumamaa jira. waan ta’eef Barreeffama kanaan Gaaffiiwwan armaan gadiitiif deebii barbaaduuf Sakatta’insa seeraa gaggeessuun Hanqinoota seeraa xinxaaluuf Yaalla.
Gaaffiiwwan kunneenis ;
• Galmee qorannoo cufuun ykn Himannaa dhiyeessuu dhiisuun maal akka ta’ee fi haalotni ykn ulaagaan seeraan tarraa’an galmee qorannoo cufuuf ykn himannaan akka hin dhiyaanne murteessuuf bu’uura ta’an maal akka ta’e haguuggii seeraa biyya keenyaa fi Muuxannoon biyyoota biroo ni ilaalama.
• Faayidaa Ummataatiif jecha haalli galmee qorannoo yakkaa itti addaan citu fi himannaan itti hin dhiyaanne maal akka ta’e haguuggii seeraa biyya keenyaa fi Muuxannoon biyyoota biroo ni ilaalama.
• bu’aan seeraa Galmee qorannoo cufuu ykn Himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisu maal akka ta’e haguuggii seeraa jiru waliin ni ilaalama.
• Bu’aa Murtii A/Alangaa Galmee cufuun walqabatee qaamni murtii abbaa alangaatti hin quufne mirga akkamii qabaata. fkn miidhamaan dhuunfaa,Poolisiin,


1.2 Kaayyoo Gaggeessa Qorannoo
Qorannoon kun Murtii Galmee qorannoo Yakkaa bu’uura seeraatiin cufuu Abbootii Alangaa ilaalchisee hanqinaalee gama seeraatiin jiran sakatta’ee adda baasuun Abbootiin alangaa dirqama isaan irraa eegamu haala kamiin bahuu akka qabanii fi deeggarsa mootummaan taasisuu qabu maal akka ta’e akeekuun hojiin haqa baasuu qulqullinaa fi saffina barbaadamuun akka hojjetamuuf gumaacha taasisa. Galmee qorannoo irratti murtii kennuu ilaalchisee hanqinaalee gama seeraa jiran qulqulleessuu fi furmaata hanqinaalee akeekuu dha.
1.3 Faayidaa Qorannoo
Qorannoon kun adeemsa kaayyoo qorannoo armaan olitti tarreeffaman galmaan gahuu keessatti Galma Gahinsa sochii qorannoo yakkaa haqa baasuuf taasfamuu fi Faayidaa ummataa fi mootummaa kabajchiisuuf bu’aalee deeggaran ni gumaacha. Hanqinaalee seeraa keessatti mul’atan adda baasuun fi Hubannoo Walfakkaataa uumuun dandeettii raawwachiistummaa Abbootii Alangaa cimsuun, hojiin Qorannoo yakkaa fi murtii haqaa kennisiisuu haala qulqullina, fi dhaqqabummaa qabuun akkasumas haala amantaa uummataa horachuu danda’uun akka hojjetamu deeggarsa taasisa. Haaluma kanaan, hojiin gaggeessa qorannoo kanaa faayidaalee gama hojii qorannoo yakkaa fi murtii haqaa kennisiisuu akka Mana Hojii Abbaa Alangaatti hojjetamu ilaalchisee hubannoon jiru akka cimu gochuutti dabalee hanqina hog-barruu gama kanaan jiru dhiphisuu keessatti gahee guddaa taphata.


1.4 Daangaa Qorannoo
Seerri qorannoon kun irratti xiyyeeffatu seera Galmee qorannoo yakkaa cufuu ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuu ilaalchisee sadarkaa biyya keenyaatti jiruu fi seera sadarkaa naannoo keenyaatti jiru kan ilaallatu sakatta’uu tahee qabatama Raawwii hojiirra oolmaa seeraa fi hojimaataa tokkoon tokkoo manneen hojii A/A Federaalaa fi Naannoo gadi fageenyaan kan xinxaaluu miti.
1.5 Mala Qorannoo
Qoranannoon kun mala qorannoo akkamtaa bu’uura godhachuun gaggeeffame. Seerota akka labsiilee, qajeelfamootaa, fi maanuwaalotaa, barreeffamoota biroo galmee qorannoo yakkaa cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuu wajjiin hidhata qaban sakatta’insa taasisuun ilaalamee jira. Haaluma kanaan, seerota bahanii hojiirra jiran,Wixinee seeraa, fi hogbarruu rogummaa qaban, akkasumaas marsariitii adda addaa sakatta’uun hanqinaalee gama seeraa mul’atan fi mul’achuu danada’an adda baasuu fi furmaata akka argatan akeekuu irratti hojjetameera.
1.6 Caaseffama Qorannichaa
Qorannoon kun kutaa Afuritti kan qoodamee dha. Kutaa tokkoffaan Seensa olitti ilaalame yommuu ta’u ,kutaa lammaffaan sakatta’a ogbarruu fi seerotaati.Kutaa Sadaffaan Sakatta’a ogbarruu Muxannoo biyyoota biroo muraasaati .Kutaa Afraffaa fi inni dhumaa Bu’aa galmee qorannoo cufuun fi himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisuu ilaalchisee sakatta’insa seera biyya keenyaatii fi Akkasumaas argannoowwan gurguddoo akka Yaada guduunfaatti bakka itti dhiyaatanii fi Furmaataa akeekaman kan hammatee dha.
1.7 Hanqina Qorannichaa
Qorannoon tokko yommuu gaggeeffamu Baasii fi yeroo gahaa argachuun dhimma muteessaa dha. Haa ta’u malee Barreeffama gabaabaa kana qopheessuuf yeroo boqonnaa sanbataa fi dilbataa gabaabaa jiru irraa aarsaa godhamee kan gaggeeffamee fi Maddi ragaa hunda galeessa waan hin taaneef hanqina baay’ee waliin dhimmoota ilaalamuu qabu hundaa kan of keessatti hammate miti. Irra caalatti barreeffamichi ka’umsaaf ni ta’a jedhamee kan qophaa’e ta’uu hubachuun gaarii dha.


BOQONNAA LAMA
GALMEE QORANNOO YAKKAA CUFUU FI HIMANNAA DHIYEESSUU DHIISUU: SAKATTA’INSA OGBARRUU FI SEEROTA BIYYA KEENYAA


2.1 GALMEE QORANNOO YAKKAA CUFUU
Sirna haqa yakkaa biyya keenyaa jalatti Galmee qorannoo cufuu hiikkoon kallattiin kenname jiraachuu baatuus Haalawwan galmeen qorannoo tokko itti cufamu , tarreessuun ibsamee jira.
Gaaleewwan ‘Galmee qorannoo yakkaa cufuu’ , ‘Galmee qorannoo Poolisii Cufuu’ , ‘Galmee qorannoo addaan kutuu’ ,fi ‘Qorannoon yakkaa addaan cituu’ jedhu iddoo galumsaa waljijjiiruun bakka kan walbu’uu fi Yaadrimee walfakkaataa kan ibsan yoo ta’u, adeemsi qorannoo yakkaa xumura irra osoo hin gahin bu’uura seeraatiin addaan cituu isaa kan agarsiisanii fi haalota itti addaan citu imaammata,seeraa fi hojimaata qorannoon yakkaa ittiin hogganamuun tarreeffamee jiru irratti hundaa’uun murtii Abbaa Alangaa kan barbaadaniidha. Fkn Seerri deemsa Falmii yakkaa biyya keenyaa Keewwata 39 jalatti Galmee ‘qorannoo Poolisii Cufuu’ jechuun fayyadamamuun,Labsii lakk.214/2011,kwt 7(8) jalatti ‘Qorannoo addaan kutuu’ ,Maanuwaalii Yakkoota Adda Addaa MHAAWO kwt 81 jalatti ‘galmee qorannoo addaan kutuu’ ,Imaammata haqa yakkaa biyya keenyaa lakk.3.9 jalatti ‘qorannoon yakkaa addaan cituu’, fi Wixinee Seera deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa biyya keenyaa kwt 156 jalatti ‘Galmee qorannoo Cufuu’ jechuun Fayyadamamee jira.
Garuu asirratti wanti dagatamu hin qabne haalotni(ulaagaawwan) seeraa murtiin Galmeen qorannoo ittiin cufamu ykn qorannoo addaan kutuun irratti hundaa’uu fi murtiin himannaa dhiyeessuu dhiisuu irratti hundaa’ee kennamu daangaaa ifa tahe kan hin qabne fi darbees iddoo lamaanitti kan argamuu dha. kuni kan agarsiisu galmichi sadarkaa kamirattuu osoo jiruu haalotni kun jiraachuu hubatamnaan Baasii fi yeroo mootummaa qusachuuf ykn Faayidaa ummataatiif jecha. galmee qorannoo addaan kutuu ykn erga qorannoon dhume booda illee yoo hubatame himannaa dhiyeessuu dhiisuun akka danda’amu dha.
Akkuma beekkamu Seera biyyattii bahan kamiyyuu duuba Imaammatni waan jiruuf ykn seerri imaammata biyyattiin hordoftu irraa waan madduuf jalqaba Imaammata haqa yakkaa jiru sakatta’uun barbaachisaadha.
Imaammata Haqa Yakkaa Mootummaa Federaala Dimokiraatawaa Republika Itoophiyaatiin bara 2003 bahe lakk. 3.9 jalatti haalota qorannoon yakkaa itti addaan citu ibsamee jira.
3.9 Haalota qorannoon yakkaa itti addaan citu ; Adeemsi qorannoo yakkaa haalota itti addaan citu ilaalchisee seerotni bahan dhimmoota ijoo armaan gadii bifa hammateen bocamuu qaba. Isaaniis ፡-
(A) Abbaan Alangaa sababni gahaan seeraan adda bahee tumame jiraachuu yommuu amane adeemsa qorannoo yakkaa gaggeeffamaa jiru akka addaan citu gochuu qaba. Qorannoon yakkaa kamiyyuu yakkichi baraarsaan ykn darbiinsa yeroon hafaa yoo tahe,kanaan dura mana murtii aangoo qabuun murtii dhumaa kan argate yoo ta’e,yakka raawwachuu dhabuun isaa haalonni shakkisiisan yoo qunnaman ykn Abbaan Alangaa Waliigalaa Faayidaa ummataatiif jecha ajaja yoo kenne addaan cita.
(B) Hidhaa salphaadhaan ykn bu’uura seeraatiin Iyyannoo dhuunfaan qofa kan adabsiisanii fi nama dhuunfaa qofarratti yakkoonni raawwataman miidhamaa dhuunfaa fi shakkamaa gidduutti araarri yoo raawwate dhimmicha irratti qorannoon ykn himanni gaggeeffamaa jiru kaka’umsa ykn gaafatamummaa qaamolee kanaatiin addaan cita.
(C)Ajaja Abbaa Alangaatiin qorannoon addaan cite ,adeemsi isaa addaan cituuf haalli sababa ta’ee ture yoo jijjiirame ykn yommuu hafaa ta’e Ajaja Abbaa Alangaa Waliigalaatiin iddoo addaan citerraa akka itti fufu ykn eegalu gochuun ni danda’ama
Seerri deemsa Falmii yakkaa biyya keenyaas Keewwata 39 jalatti Galmee qorannoo Poolisii Cufuu jechuunis ;A/Alangaa Galmee qorannoo Poolisii kan cufu shakkamaan; A) yoo du’e ykn B)Umurii waggaa 9 gad yoo ta’ee ykn C)seera addaa jalatti ykn seera mootummaa Idil-adunyaa ykn mirga himatamuu dhabuu sababa Diplomaasawaa . jechuun bifa tarreeffamaan kaa’ee jira,.
Galmee qorannoo yakkaa irratti murtii galmeen haa cufamuu ykn qorannaan addaan haa cituu kennuun Aangoo fi Gahee hojii abbaa Alangaatiif seeraan kenname keessaa isa tokkoodha. Kuniis bu’uura Labsii mana hojii Abbaa Alangaa waliigalaa Oromiyaa hundeessuuf bahe Labsii lakk.214/2011 kwt7(8) fi Labsii Abbaa Alangaa Waliigalaa Federaalaa lakk.943/2008 kwt 6(3a) jalatti bifuma walfakkaatuun ifaan tumamee jiruun Aangoo Abbaan Alangaa Murtii Galmee qorannoo irra jiru ykn adeemsa qorannoo ilaalchisee kennuu waliin walqabatee haala itti aanee jiruun tumamee jira.
….Seerota biraatiin aangoon Poolisiif kenname akkuma eegametti ta’ee, dhimmoota yakkaa aangoo Mana Murtii Naannichaa ta’an, akkasumas dantaa mootummaafi ummata Naannichaatiin walqabatee Magaalaa Finfinnee keessatti raawwataman irratti qorannoo yakkaa gaggeeffamu ni hooggana; ni hordofa; faayidaa ummataa bu’uura godhachuun yookiin dhimmichi yakkaan kan hin gaafachiisne ta’uun ifatti yammuu beekkame qorannoon jalqabame akka addaan citu yookiin qorannoon yakkaa addaan citee ture akka itti fufu ni taasisa; barbaachisaa ta’ee bakka argametti qorannoon yakkaa akka jalqabamu ni taasisa ; jechuun kaaya. Haa ta’u malee hiikkoon Faayidaa Ummataa ykn Haalonni(sababoonni) Faayidaa ummataatiif jecha qorannoon yakkaa eegalame itti addaan cituun danda’amu labsiiwwan lamaaniinu hin tumamne.
Kana Malees Maanuwaalii JBAH Daarektooreetii Yakkoota Adda Addaa MHAAWO Bara 2011 irra deebi’ee bahe kwt 81 jalatti galmee qorannoo addaan kutuun walqabatee akka itti aanutti caqasamee jira.
Kwt 81 Galmee Qorannaa Addaan Kutuu
Abbaan Alangaa sababoota armaan gadii irratti hundaa’uudhaan galmee qorannaa addaan kutuu ni danda’a:
(a) qorannoon yakkaa osoo gaggeeffamaa jiruu shakkaamaan kan du’e yoo ta’e;
(b) umuriin shakkamaa waggaa sagalii gadi ta’uun isaa yoo mirkanaa’e;
(c) shakkamaan dhimma amma qorannaa irra jiruun kanaan dura himatamee bilisa bahuu yookiin adabamuun isaa kan mirkanaa’e yoo ta’e;
(d) dhimmi qorannaan irratti gaggeeffame darbiinsa yerootiin kan daangeeffame yoo ta’e;
(e) shakkamaan dhimma qorannaan irratti gaggeeffamaa jiru irratti qaama qorannaa biraatiin yookiin dhimmuma kana irratti himanni yakkaa mana murtiitti dhihaatee qorannaa yookiin falmii irra jiraachuun isaa yoo mirkanaa’e;
(f) shakkamaan mirga himatamuu dhiisuu yoo qabaatee fi sababni seeraa mirgi kun ittiin ka’u kan hin jirre ta’uun isaa yoo mirkanaa’e;
(g) shakkamaan yakkicha ilaalchisee sababa jecha ragummaa isaa kenneen himannaa keessaa bilisa akka ta’uu yoo murtaa’e;
(h) Abbaan Alangaa Waliigalaa faayidaa uummataaf jecha galmeen qorannaa akka addaan citu yoo ajaje;
(i) shakkamaa argachuun kan hin danda’amneefi yakki inni raawwate bu’ura seera deemsa falmii yakkaatiin bakka inni hin jirretti ilaalamuu kan hin dandeenye yoo ta’e.
Seera deemsa Falmii Yakkaa kwt 39 jalatti galmee qorannoo poolisii cufuu ilaalchisee Faayidaa ummataatiif jecha galmee qorannoo Poolisii Cufuun akka danda’amu wanti ibsame hin jiru. Gama biroon Labsii Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hundeessuuf bahe lakk.214/2011 ,keewwata 7(8) jalattis Abbaan Alangaa ….faayidaa ummataa bu’uura godhachuun yookiin dhimmichi yakkaan kan hin gaafachiisne ta’uun ifatti yammuu beekkame qorannoon jalqabame akka addaan citu ….ni taasisa jechuun Caqasamee jira. Haa ta’u malee Labsicha jalatti hiikkoon Faayidaa Ummataa ykn Haalonni Faayidaa ummataatiif jecha qorannoon yakkaa eegalame itti addaan cituun danda’amu hin tumamne . Labsii kana hojiirra oolchuuf illee dhimmicharratti Dambiin ammatti bahee hojiirra jiru hin jiru.
Galmee qorannoo Cufuun walqabatee Wixinee seera Deemsa Falmii yakkaa fi Ragaa Biyya keenyaa yeroo dheeraaf osoo hin mirkanaa’in jiru yoo ilaalle
Wixinee seera deemsa falmii yakkaa fi Ragaa kana keewwata 156 jala kan jiru yoo ilaalle;
Kwt 156 .Galmee qorannoo cufuu ,Shakkamaan :

  1. kan du’e yoo ta’e
  2. .yeroo yakki raawwatametti umriin waggaa 9 kan hin guutin yoo ta’e
  3. dhimmi ittiin shakkame yakka yoo hin ta’in
  4. 4.Yakki ittiin shakkame kan darbiinsa yeroon daangeffame ,dhiifama ykn baraarsaan hafaa kan ta’e yoo ta’e
  5. 5.Kanaan dura himatamee bilisa kan bahe ykn murtiin balleessummaa kan itti kenname ykn mana murtiin dhimma ilaalamaa jiru yoo ta’e ykn
  6. 6.Dhimmichi araaraan ,walta’insaan ykn tarkaanfii furmaata filannoo biroon murtii kan argate yoo ta’e Abbaan Alangaa galmee qorannoo ni cufa . jechuun tumamee jira.
  7. Hanqina Wixinee kanaas yoo ilaalle ‘Abbaan Alangaa Waliigalaa faayidaa uummataaf jecha galmeen qorannaa akka addaan citu yoo ajaje’ galmeen qorannoo addaan cituu danda’a kan jedhu hin hammatamne akkasumaas haalota qorannoon yakkaa faayidaa ummataaf jecha ittiin addaan citu hin tarreessine waan taheef haala kanaan yoo mirkanaa’e akkuma SDFY amma hojiirra jiruu gama kanaan qaawaan seeraa uumamuu danda’a waan taheef hammachiisuun barbaachisaa dha.
2.2 HIMANNAA DHIYEESSUU DHIISUU

Abbaan Alangaa murtii himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuun walqabatee wixineen seera deemsa Falmii Yakkaa fi ragaa biyya keenyaa maal hammate ,gaafa mirkanaa’etti furmaata maal akeeka kan jedhu ilaaluu yaalla.
Keewwata 157 . Haalota himannaan itti hin dhiyaanne . Abbaan Alangaa:
1.Shakkamaa balleessaadha jechisiisuuf ragaan dandeessisu hin jiru jedhee yoo amane
2.Ragaan jiraatuus Faayidaa ummataatiif jecha seera kana kwt 158 irratti hundaa’uun himatni akka hin dhiyaanne yoo murteesse.
3.Gochi shakkamaan raawwate yakkicha kan hundeessan firiiwwan dubbii seeraawummaa , qabatamaa gochaa fi kutaa yaadaa bakka tokkotti kan hin guutne yoo ta’e .
4.Shakkamaa argachuuf kan hin danda’amnee fi bakka shakkamaan hin jirretti himatni kan hin ilaalamne yoo ta’e.


Akkuma Galmee qorannoo cufuu arman olitti ilaalle Sirna haqa yakkaa biyya keenyaa jalatti himannaa dhiyeessuu dhiisuus hiikkoon kallattiin kenname hin jiru. Haa ta’u malee Haalawwan galmeen qorannoon xumurame himannaan itti hin dhiyaanne tarreessuun ibsamee jira.
Himannaa yakkaa dhiyeessuu dhiisuun sadarkaa galmeen irratti argamu irratti hundaa’uun adda baasuun ni danda’ama. sababnisaas dhimma galmee tokkoo himannaa dhiyeessuu fi dhiisuun kan ka’u erga qorannoon isaa xumurame waan ta’eef.
Galmee yakkaa qorannoon isaa xumurame irratti murtii galmeen haa cufamuu kennuun ykn himannaan akka hin dhiyaanne murteessuun Aangoo fi Gahee hojii abbaa Alangaatiif seeraan kenname keessaa isa tokkoodha. Kuniis bu’uura Labsii mana hojii Abbaa Alangaa waliigalaa Oromiyaa hundeessuuf bahe Labsii lakk.214/2011 kwt7(26) jalatti ifaan tumamee jiruun Aangoo fi gahee Abbaa Alangaa keessaa Galmee qorannoo yakkaa irratti bu’uura seeraatiin Murtii ni kenna .kan jedhu. Murtiin Abbaan alangaa bu’uura seeraatiin Galmee qorannaa irratti kennu immoo Himata banuu qofa akka hin taane beekkamaa dha. Akkasuamaas Labsii Abbaa Alangaa Waliigalaa Federaalaa lakk.943/2008 kwt 6(3c) jalatti Abbaan Alangaa Galmee qorannoon isaa xumurame keessa isaa qoratee Ulaagaan Seera deemsa Falmii Yakkaa jalatti jiran yeroo guutaman Ragaa fi seera irratti hundaa’ee murtii Galmeen hin himachiisuu ykn galmeen haa cufamuu ni kenna jechuun tumamee jira.
Galmeewwan qorannoon isaa xumurame irratti murteewwan kennaman ilaalchise akka tumametti galmee qorannoo yakkaa qoratee murtee tahuu qabu kennuu,himannaa qopheessuu fi shakkamaa irratti mana murtii aangoo qabutti himannaa dhiyeessuun aangoo fi ittigaafatamummaa Abbaa Alangaa qofa akka tahe , Abbaan Alangaa Galmee qorannoo yakkaa qoratee murtii himannaan haa hundaa’uu ykn hin hundaa’inii yeroo murteessu dhimmichi mana murtiitiif yoo dhiyaate himatamaa balleessaa kan taasisuu danda’u ragaa gahaa fi Faayidaan Ummataa jiraachuu fi Jiraachuu dhabuu mirkaneeffachuu ittigaafatamuummaan irra jiraata. Abbaan Alangaa Dhimma yakkaatii waliin walqabatee ragaalee dhiyaatan madaaluuf ,himannaawwan dhiyaatan bu’a qabeessummaa fi himannaas Faayidaa ummataatiif jecha ulaagaawwan ykn haalota himanni itti hin dhiyaannee waliin kan walsimatu ta’uu murteessuuf kan gargaaru qajeelfama hojmaataa Abbaan Alangaa Waliigalaa qopheessee hojiirra akka oolu ni taasisa .
Imaammata Haqa Yakkaa Biyya keenyaa lakk. 3.11 jalatti dhimma yakka irratti murtii himanna dhiyeessuu dhiisuu ilaalchisee Abbaan Alangaa Kennuu Qabu akka itti aanutti kaayamee jira.
‘Dhimma Yakkaa irratti murtiilee himannaa dhiyeessuu dhabuu Abbaan Alangaa himanni hin bu’uureffamin ykn murtii galmeen haa cufamuu kennuuf sababni seera qabeessi irratti hundaa’uu qabu seeraan ifa ta’ee tarraa’ee taa’uu qaba. Sababoonni seera qabeessi tarraa’u kunneen qabxiilee ijoo ta’an itti aanan kan hammatu ta’a. Isaanis ፡-
(A) Abbaan Aalangaa Shakkamaa balleessaadha jechuuf kan dandeessisu ragaa gahaa kan hin qabne tahuu yoo hubate,
(B) Shakkamaan bakka hin jirretti himanni ilaalamuun kan hin danda’amne yoo ta’e.
(C) Shakkamaan mirga addaa himatamuu dhabuu kan qabu ta’ee mirgi kun yoo irraa ka’uu baate (D) Shakkamaan yoo du’e
(E ) Shakkamaan yeroo yakka raawwatu sanatti umuriin isaa yakkaan kan hin adabsiine yoo ta’e (F) Shakkamaan dhimmi ittiin shakkame yakka yoo hin taane
(G ) Yakki shakkamaan raawwate haal-dureewwan osoo hin kennamin darbiinsa yerootiin kan dhoorkame ykn baraarsi ykn dhiifamni kan godhameef yoo tahe.
(H) Shakkamaan yakkichumaan kana dura himatamee bilisa kan bahe ykn murtiin balleessitummaa kan itti kenname ykn Mana murtiin dhimmisaa ilaalamaa kan jiru yoo ta’e
(I) Gochi Yakkaa Shakkamaan ittiin shakkame seera yakkaatiin kan hayyamame ykn kan hin adabsiifne fi dhiifama kan kennisiisu yoo ta’e .
(J) Shakkamaan gocha yakkaa shakkameen tasuma ittigaafatamummaan ala haala ta’een tahuu Yaala fayyaan kan mirkanaa’e yoo ta’e
Haa ta’u malee sababoota seera qabeessa olitti ibsaman bu’uureffachuun Galmee qorannoo cufuuf sababa kan ta’een kan walfaallessu Ragaan Faallaa yoo argame Abbaan Alangaa Galmee deebi’ee sochoosuu ni danda’a. jechuun ibsa.
Imaammaticha lakk.3.12 jalatti Faayidaa ummataatiif jecha dhimmoota himanni hin dhiyaanne lakk.3.11 jalatti sababoonni himannaa dhiyeessuu dhiisuuf tarreeffame akkuma eeggametti ta’ee shakkamaa balleessaa taasisuuf kan dandeessisu ragoonni gahaan jiraatullee himanni dhiyaatu faayidaa ummataa kan hin eegsifne ta’uu Abbaan Alangaa Waliigalaatiin yommuu itti amanamu Abbaan Alangaa himannaa dhiyeessuu dhiisuu danda’a.Abbaan Aalngaa Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuuf haalonni dandeessisu seera deemsa Falmii yakkaatiin fi Qajeelfama Abbaa Alangaa Waliigalaatiin bahu keessatti tarreeffamee kaa’amuu qaba. Faayidaa ummataatiif jecha dhimmootni himanni hin dhiyaanne ulaagaawwan ijoo armaan gadii qabaachuutu irra jiraata. Isaaniis ፡-
(A) Yakki raawwatame baay’ee salphaa ta’uun seerri ifaan yoo tume fi himanni yoo hundaa’ee adabbiin murtaa’u gorsaa,Akeekkachiisa,Ceepha’uu ta’uu Abbaa Alangaa Waliigalaatiin yoo amaname
(B) Shakkamaan sababa Umriin dulloomeef ,ykn dhukkuba irraa fayyuu hin dandeenyeen qabameef dhimmasaa mana murtiitti hordofachuu kan hin dandeenye yoo ta’e
(C) Yakkichi ulfaataa ta’uus shakkamaa fi miidhamaa dhuunfaa gidduu sababni yakkaa uumame Murtii Bulchiinsa haqa yakkaa Idileen kennu irra Seerota Aadaa fi Dhaabbata aadaatiin furmaata waaraa argata jedhamee Abbaa Alangaa Waliigalaatiin yoo itti amaname .
(D) Dhimmichi Adeemsa himannaa keessa yoo darbe Nageenya Biyyoolessaa ykn Walitti dhufeenya Idil Adunyaa kan miidhu taha jedhamee yoo itti amaname
(E) Hidhaa salphaadhaan ykn bu’uura seeraatiin iyyannoo dhuunfaatiin kan adabsiisu fi nama dhuunfaa irratti yakkoota raawwatamee ta’ee miidhamaa dhuunfaa fi shakkamaa gidduu araarri raawwatamee yoo ta’e
(F) Himannaan dhiyaachuun miidhaa walgitaa fi walmadaalaa hin taane kan hordofsiisu yoo ta’e (G) Gochi Yakkaa raawwatame hidhaa salphaan kan adabsiisuu fi miidhichi gadi aanaa ta’ee himatamaan badiisaa amanee miidhamaa dhuunfaa ykn Abbaa mirgaa kan ta’an ifatti dhiifamaa yoo gaafatee fi miidhaa qaqqabsiise deebisee sirreessuuf qophii yoo ta’e
(H) Sababa kamiinuu yakki raawwatame mana murtii aangoo qabutti osoo hin dhihaatiin hafuu isaatiin wayitawaafi barbaachisummaan isaa kan dhabe yoo ta’e
(I) Yakki raawwatame salphaafi miidhaan gahe gadi aanaa ta’ee shakkamaan gochi inni raawwate amala yakkaa hin qabu yaada jedhuun hubannaa guutuu dhabuun kan raawwate yoo ta’ee fi k.k.f dha.
Gama Biraatiin Seeruma Deemsa Falmii Yakkaa kwt 42 Jalatti akka ibsametti Haalota himannaan dhiyaachuu hin qabne
1)Himannaan dhiyaachuu kan hin qabne ;
A) Abbaan Aalangaa Shakkamaa balleessaadha jechuuf kan dandeessisu ragaa gahaa kan hin qabne tahuu yoo hubate,
(B) Shakkamaan bakka hin jirretti himanni ilaalamuun kan hin danda’amne yoo ta’e.
C) Yakki shakkamaan raawwate darbiinsa yerootiin kan dhoorkame ykn baraarsi ykn dhiifamni kan godhameef yoo tahe.
D) Abbaan Alangaa dhimmicha Himachuu dhiisuu sababa Faayidaa Ummataatiif akka ta;e ajaja Ministeeraan ykn ajaja harka isa jala jiruun yoo tahe
2) Bu’uura biroo kamiinuu Abbaan Alangaa himannaa dhiyeessuu dhiisuu hin danda’u.
3)Abbaan Alangaa dhimmoota Mootummaa irratti dhiibbaa uumuu danda’an irratti yoo ministeeraan ajajame himannaa dhiyeessuu ni danda’a. jechuun tumameee jira,
Tumaa seera deemsa keewwata armaan olii keewwata xiqqaa lama yoo ilaalamu haalli biroo kan abbaan alangaa himannaa dhiyeessuu itti dhiisuu waan hin jirre fakkaata.
Imaammata Haqa Yakkaa biyya keenyaa armaan olitti ilaalle lakk.3.12 jalatti Abbaan Alangaa Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuuf haalonni dandeessisu seeraan ifa ta’ee Seera deemsa Falmii yakkaatiin fi Qajeelfama Abbaa Alangaa Waliigalaatiin bahu keessatti tarreeffamee kaa’amuu qaba jechuun ibsamee jira. Haa ta’u malee SDFY Keewwata 42(1D) jalatti Abbaan Alangaa Ministeeraan[ yeroo ammaa Abbaa Alangaa Waliigalaan] yoo ajajame sababa Faayidaa ummataatiif himannaa dhiyeessuu dhiisuu akka danda’u ifaan caqasuus Labsiin Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Giddugaleessa yeroo Mootummaa cehumsaa Itoophiyaa Lakk.39/1993 keewwatni 24(2) SDFY kwt 42/1/d, fi 42(3) ifaan haqee jira. Labsicha jalattiis faayidaa ummataatiif jecha haalotni himannaa dhiyeessuu dhiisuun itti danda’amu hin teenye .
Maanuwaalii yakkoota adda addaa MHAAWO bara 2011 bahe keewwata 94 jalatti immoo haala himannaan itti hin dhiyaanne ilaalchisee akka itti aanutti ibsamee jira.
Keewwata 94. Haala Himannaan Itti Hin Dhiyaanne
1) Ragaa gahaan shakkamaa balleessaa taasisuu danda’u jiraatus himanni dhihaatu faayidaa uummataa kan hin eegsifne ta’uu Abbaan Alangaa Waliigalaa yeroo itti amanu himanni dhiyaachuu dhabuu ni danda’a.
2) Faayidaa uummataatiif jecha sababoonni himanni itti hin dhihaanneef isaan ijoo ta’an keessaa kan armaan gadii eeruun ni danda’ama.
(j) Shakkamaan sababa umuriin isaa dulloomeef yookiin dhukkuba fayyuu hin dandeenyeen qabameef dhimma isaa mana murtiitti hordofuu kan hin dandeenye yoo ta’e;
(k) Himata dhiheessuun maatii yookiin hawaasa irratti dhiibbaa madaalawaa hin taane kan hordofsiisu yoo ta’e;
(l) Sababa kamiinuu yakki raawwatame mana murtii aangoo qabutti osoo hin dhihaatiin hafuu isaatiin wayitawaafi barbaachisummaan isaa kan dhabe. Fakkeenyaaf, yakkichi salphaa ta’ee yeroo yakki itti raawwatameefi yeroon qorannoon itti eegalame baay’ee wal irraa kan fagaate yoo ta’eefi dhimmicha irratti himata dhiheessuun himatamaa adabsiisuun faayidaa kan hin qabne yoo ta’e;
(m) Yakki raawwatame salphaafi miidhaan gahe giddu galeessa yoo ta’eefi shakkamaan gochi inni raawwate amala yakkaa hin qabu yaada jedhuun hubannaa guutuu dhabuun kan raawwate yoo ta’e;
(n) Sababni yakkaa shakkamaafi miidhamaa giduutti uumame murtii karaa bulchiinsa sirna haqaa yakkaa idileetiin kennamu caalaa seerota aadaafi dhaabbatoota aadaatiin furmaata dhumaa argata jedhamee hooggansa ol’aanaadhaan kan amanameefi Abbaan Alangaa bu’uruma kanaan yoo ajajame;
(o) Dhimmichi adeemsa falmii keessa darbuun isaa nageenya biyyaa yookiin walitti dhufeenya idil-adduunyaa kan miidhu ta’a jedhamee hooggansa ol’aanaadhaan kan amanameefi Abbaan Alangaa bu’uruma kanaan yoo ajajame. Jechuun tarreeffamee jira.

  1. shakkamaan mirga addaa himatamuu dhabuu kan qabu ta’ee mirgi kun kan irraa hin ka’in yoo ta’e ykn
    6.Shakkamaan sababa dhibee sammuu ykn rakkoo fayyaa kan birootiin adeemsa falmii hubachuu,hordofuu ykn ofirraa ittisuu kan hin dandeenye yoo ta’e murtii hin himachiisuu kennuutu irra jiraata.
    Keewwata 158. Faayidaa ummataatiif jecha.himata hundeessuu dhabuun akkaatuma dhimmicha haala addummaa isaatti qajeelfama Abbaan Alangaa Waliigalaa Federaalaa baasu irratti hundaa’ee:
  2. Gochi yakkaa shakkamaan raawwate seerotaa fi dhaabbatoota Aadaatiin haala fooyyee qabuun furmaata kan argatu yoo ta’e
  3. Himatni yoo hundaa’e walitti dhufeenya idil Adunyaa ykn nageenya biyyoolessaa kan miidhu yoo ta’e ,
  4. Sababa kamiinuu yakki raawwatame mana murtii aangoo qabutti osoo hin dhihaatiin hafuu isaatiin wayitaawummaa fi barbaachisummaa isaa kan dhabe yoo ta’e
    4.Himatni hundaa’uun bu’aa isaarra miidhaan ol’aanaa kan hordofsiisu yoo ta’e .Abbaan Alangaa Faayidaa ummataatiif jecha .murtii himata hundeessuu dhiisuu kennuu danda’a .
    Keewwata 159 . murtii himata hundeessuu dhabuu yeroo kennuu sirni hordofuun irra jiraatu Abbaan Alangaa;
  5. Seera kana keewwata 157 keewwata xiqqaa 1 irratti hudaa’ee murteen kennamu gahumsa ragaa irratti hundaa’uun ta’ee murteedhuma kana kan jijjiirsisu ragaa Haaraa yoo argate murtee isaa fooyyessuun ajaja barbaachisaa ni kenna. ,
    2.Seera kana keewwata 157 bu’uura keewwata xiqqaa 5 tiin murtee kennuun dura shakkamaa mirga himatamuu dhabuu isaa akka irraa ka’u gaaffii qaama ilaallatuuf ni dhiyeessa.
    Akka Waliigalaatti Tumaalee seeraa deemsa falmii yakkaa,imaammata haqa yakkaa fi maanuwaalii armaan olii irraa wanti hubatamu, Akkaata sirna seeraa biyya keenyaatti Galmee qorannoo cufuuf ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuuf haalotni bu’uura tahan baayyeen akka jiruu fi hiikkoon kallattii fi tarreeffamni fixataa tahe akka hin jirree dha. Akkasumaas Faayidaa ummataatiif jecha galmee qorannoo cufuun ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuu haalonni dandeessisan seeraan bifa iftoomina qabuun tarraa’ee kan hin caqasamnee ta’uu fi innumti Abbaa Alangaa Waliigalaatiin yoo itti amaname qofa akka ta’ee fi Abbaan Alangaa dhimmicha qabate akka barbaade irratti murteessuu akka hin dandeenye agarsiisa.

BOQONNAA SADI
MURTII GALMEE QORANNOO ADDAAN KUTUU FI HIMANNAA DHIYEESSUU DHIISUU ILAALCHISEE MUUXANNOO BIYYOOTA BIROO
3.1 Muuxannoo Biyya Ingilizii
Biyya Ingilaanditti Poolisiin gahee dachaa qaba. Poolisiin qorannoo yakkaa gaggeessuu qofa osoo hin taane ,himachuun falmii gaggeessuu danda’a. kunis kan ta’u hamma dhimmicha abbaa Alangaatiif dabarsuttii dha.
Akkaatuma kanaan sadarkaa qorannootti Poolisiin galmee cufuu ykn qorannoo addaan kutuu danda’a. Sadarkaa Jalqabaatti Poolisiin dhimmicha kufaa gochuuf aangoo ni qabaata .Shakkamaa himachuu irra akeekkachiisuuf murteessuu danda’u, Salphumatti kana caalaa itti adeemuu dhiisuuf murteessuu danda’u. Akkasumaas abbaan alangaas dhimmichi osoo qorannoo irra jiruu qajeeltoo ulaagaa sadarkaa ragaa fi faayidaa ummataa koodii tajaajiala Abbaa Alangummaa sirna mootii (code for crown proscution service) keessatti tarraa’ee hojiirra oolchuun akka qorannoon addaan citu murteessuu danda’a. Falmii yakkaa Adeemsa dhagahaan duraa harka caalu poolisiin kan gaggeeffamuu dha. kana jechuun Abbaan Alangaa guutumatti gahee keessaa hin qabu jechuu miti .
Abbootiin Alangaa Poolisii fi Qorattoota biroo kallattiin qorannoo sababawaa ta’uu malu,Ulaagaawwaan ragaalee,adeemsa himannaa duraa ,tarsiimoo qorannoo hundumaa ilaalchisee gorsa ni kenna. kuni kan hammachuu danda’u goch yakkaa fi baay’ina shakkamtoota qorannoon irratti gaggeeffamuu qulqulleessuu ykn daangaa qorannoo dhiphisuu dha. Gorsi kun Poolisii fi qorattootni qorannoo isaanii yeroo murtaawaa keessatti xumuruun adeemsa falmii bu’a qabeessa gaggeessuuf gargaara. Abbootiin Alangaa Poolisii ykn qorattoota biroo ajajuu hin danda’an Garuu, Abbaan Alangaa yaada gorsaa kennuun kallattiin qorannoon gaggeeffamu sirrii ta’e inni kenne hordofamuu dhabuun ykn odeeffannoo gaafachuu dhabuun yeroo galmee irratti murtessuu dhiibbaa akka qabu itti himuu dha. Abbootiin Alangaa yoo danda’ame laafina ragaa suphuun akka danda’amu Ulaagaa isa xiqqaa ragaan guutuu qabu bu’uura godhachuun adda baasuu qaba. dhimma qorannoo dabalataatiin ragaan isaa cimuu hin dandeenyee , Ulaagaa Madaallii Ragaa guutuu hin dandeenye ykn Faayidaa Ummataatiif jecha dhimmicha itti fufuun hin barbaachifne dafanii qorannoo isaaa dhaabuu qabu. Akkaataa Sections 23 fi 23A of the Prosecution of Offences Act 1985 (“the POA”) Abbaan Alangaa heyyama mana Murtiitiin ala Falmii yakkaa itti fufuu dhaabuu akka danda’u aangoo kenneefii jira.Falmii itti fufuu dhaabuun kun gareen falmitootni mana murtiitti dhiyaachuu fi dhagaya dhimmaa hambisa. kun himatamaan hamma dhagaya itti aanutti turuun osoo hin barbaachisin battalumatti akka gadi dhiifamu dandeessisa.Sababoota kanaaf gosoota falmii itti fufuu dhaabuu keessa inni kun irra filatamaa dha.
Erga Altokko poolisiin adeemsa falmii yakkaa eegale dirqamni falmicha harkaa fuudhuu kan Abbaa Alangaati. Abbaan Alangaa galmee erga fudhate booda falmicha itti fufuu ykn dhiisuu murtii kenna.
Abbaan Alangaa Murtii kana kennuuf qajeeltoo koodii Abbaa Alangaa ‘code of practice for crown Proscutors’ jedhamu keessa jiru hoiirra oolcha. Qajeeltoon kunis ‘Full code test principple ‘ jedhamuun beekkama. Aangoon Falmii yakkaa itti fufuu dhiisuu kun karaalee falmiin yakkaa itti fufuu dhiisuu baay’ee keessaa isa tokkoo dha.
full code test Principle [Qajeeltoo Koodii Guutuun Yaaluu]
A two‐stage test, under the Code for Crown Prosecutions, applied by a prosecutor when determining whether an offender is to be charged with an offence. The first stage is consideration of the evidence. If the case does not pass the evidential stage it must not go ahead no matter how important or serious it may be. If the case does pass the evidential stage, the prosecutor must proceed to the second stage and decide if a prosecution is needed in the public interest.
Qajeeltoon kun qajeeltoo Yaalii sadarkaa dhimmi tokko ulaagaa gahumsa ragaa fi Faayidaa Ummataa kabajchisuu fi dhiisuu mirkaneeffachuuf keessa darbuu qabuu dha.
Akka Qajeeltootti Ittigaafatamummaan falmii yakkaa ittifufuu ykn dhaabuu kan Abbaa Alangaati. Abbaan Alangaa itti fufinsaan dhimma galmee yakkaa irra deebiin ilaaluun haalli jijjiiramu kamuu yoo jiraate ilaalcha keessa galchuu qaba. Abbaan Alangaa falmichi kan itti fufuu hin qabne tahuu yoo hubate ,dhimmichi carraaa jalqabaa irratti dhaabbachuu danda’a. Murtiin falmii dhaabuu jalqaba irratti yeroon kennuun keessattuu shakkamaan to’annoo jala yoo jiraate barbaachisaa dha. Yeroo tokko tokko yoo Abbaan Alangaa Murtiin duraan kenname bu’uura irraa dogoggora ta’uu yaade Murtii Abbaan Alangaa (Poolisiin yoo aangeffame ) jalqaba himata bane falmii itti fufuuf kenne jijjiiruun sirrii ta’uu danda’a.
Murtiin bu’uura seeraatiin himata kufaa gochuu ykn itti fufuu dhiisuu Abbaa Alangaatiin kan darbu ta’ee yoo falmiin yakka raawwatame jedhame sanaa bu’uura seeraa kan hin qabne yoo ta’e( firii dubbii yakkicha hundeessan kan hin qabne yoo ta’e) ykn Akkaataa Adeemsaan Hafaa kan tahe[darbiinsa yerootiin,himatamaan du’uun,yakkamaan kan hin beekkamne yoo ta’e, fi k.k.f]. Amaloota ijoo Sirna biyya Ingilizii keessa Abbaan Alangaa Aangoo bilisummaan falmii yakkaa gaggeessuuf ykn gaggeessuu dhiisuuf murteessuu qabaachuu dha.Abbaan Alangaa himachuuf hin dirqisiifamu. Kun akkuma jirutti ta’ee ,Seerri Tajaajila Abbaa Alangummaa kana hundeesse Koodiin qajeeltoo aangoon bilisummaan murteessuu[discretion to proscute principle ] kun ittiin tarraa’u akka tumamu kaa’a. Koodichiis kan agarsiisu Murtiin falmii yakkaa gaggeessuu kun sadarkaa lamaan ta’uu akka qabuu dha. Jalqaba Abbaan Alangaa Ragaan Gahaan dhiyaachuu danda’u jiraachuu mirkaneeffachuu qaba. ..qabatamaan adabsiisuu danda’uu. ta’uu baannaan dhimmicha qabatee itti fufuu hin qabu. Lammaffaarratti Ragaa gahaa qabaatee adabsiisuu yoo danda’ellee himanna dhiyeessee falmii iiti fufuun faayidaa ummataa kabajchiisuu fi kabajchiisuu dhabuu mirkaneeffachuu qaba. kun akkuma jirutti ta’ee Koodichi haalota baay’ee himannaan dhiyaachuun falmiin itti fufuu qabuu fi gama kaaniin immoo haalota baay’ee falmiin itti fufuu hin qabne tarreessee jira. Manni Murtii immoo yoo qajeelfamni koodii keessatti hammatame qixa sirriin hojiirra hin oole Aangoo dhimmicha irra deebiin ilaaluu [ Judicial review] gaggeessuun ilaaluu qaba. Bu’aa Gahee hojii qooddachuu Tajaajila Abbaa Alangaa fi Poolisii gidduu jiru irraa kan ka’e Murtiin Aangoo Falmii gaggeessuu ykn dhiisuu sadarkaa lamatti hojiirra kan ooluu dha. Altokko Poolisiin yeroo falmii himata hundeessuun ykn hundeessuu dhiisuu murteessu fi Ammaas Abbaa Alangaan yeroo falmicha itti fufuu ykn ittifufuu dhiisuu murteessu dha. Poolisiin yemmuu murtii jalqaba murteessu carraa shakkamaa akeekkachiisa idileen gadi lakkisuu qabu. Ulaagaawwan Poolisiin shakkamaa himachuu irra akeekkachiisaan yeroo gadi lakkisan Hojiirra Oolchan Qajeelfama Ofiiseelawaa (official guidelines) Mana hojii ol’aanaa isaaniitiin tumamee tarraa’ee jira. Qajeelfama ykn Gaayidlaayinii kana keessatti haalotni baay’een kan koodii Abbootii Alangaa keessatti tumamaniin walfakkaatan caqasamanii jiru .
Akkuma olitti ibsuuf yaalame Abbaan Alangaa dhimmicha eegaluu ykn itti fufuu kan danda’u sadarkaa koodii guutuun yaaluu{ The Full Code Test}lamaan yoo darbe qofaa dha. Sadarkaan lamaan kuniis sadarkaa ragaan ilaalamu fi ittiaansee kan dhufu sadarkaa Faayidaa ummataati . qajeeltoon kun kan hojiirra oolu ;qorannoon erga xumuramee boodaa ykn osoo qorannoon hin xumuramin dura yoo abbaan alangaa ragaan asichi dhufu ykn wanti qabatamaan falmii itti fufuu ykn dhiisuu irratti tarii dhiibbaa uumu danda’uu jiraachuu dhabuu hubatee dha. Dhimmoota baay’ee irratti abbaan Alangaa erga ragaan gahaan himachuuf dandeessisu jiraachuu hubatee booda kan Faayidaa ummataa jiraachuu ilaaluu ,Haa tahu malee yeroo itti osoo ragaan hundi hin ilaalamne galmichi Faayidaa ummataatiif jecha himachuun kan hin barbaachifne tahuu hubatamuutu jira. yeroo haalli akkanaa qunnamu abbaan alangaa dhimmichi kan itti fufuu hin qabne ta’uu murteessuu danda’a. Abbaan Alangaa murtii akka kanaa irra gahuu kan qabu erga yakkummaan isaa bal’inaan ilaalamee murtaa’ee fi odeeffannoo guutuu sakatta’insa faayidaa ummataa taasisee boodaa dha. Yoo Abbaan Alangaa murtee kana kennuuf odeeffannoo gahaa hin qabaanne qorannoon itti fufuu fi murtiin booda irra akkaata yaalii koodii guutuu [full code test] hojiirra oolcheen ta’uu kan qabuudha…
….Sadarkaa Ragaa(Evidential stage ] yoo ilaalamu ; Abbaan Alangaa Ragaa gahaa tokkoon tokkoo shakkamtootaa tokkoon tokkoo himataa jalatti balleessaa isaan taasisuu qabatamaan jiraachuu mirkaneeffachuu qaba. ittisni maal ta’uu danda’a,carraa balleessaa taasisuu himatamntootaa irratti dhiibbaa uumuu danda’a moo miti kan jedhu hubachuu danda’uu qaba.dhimmi sadarkaa ragaa kana darbuu hin dandeenye hammamuu dhimma yakka ulfaataa fi ho’aa[sensitive] yoo ta’ellee itti fufamuun irra hin jiraatu. tilmaamni balleesaa taasisuu kan irratti hundaa’u Abbaan alangaa xinxaallii ragaa dhama qabeessa ifatti mul’atuu fi salphumatti hubatamu[objective assesment] taasisuu dhiibbaa ragaan ittisaa fi odeeffannoon biraa shakkamaan dhiyeessee isaan irratti hundaa’uu malu. Kana jechuun Abbaan seeraa ykn dhaddachi ifaa fi bilisaa,alloogummaa qabu fi sababaawaa ta’e dhimmicha sirritti seera irratti hundaa’ee ilaale carraan himata dhiyaateen himatamaa balleessaa taasisuu dhiisuu ol’aanaa dha. . Sadarkaa Faayidaa Ummataa [The Public Interest Stage] . Dhimma kamiyyuu irratti yoo ragaan gahaan himachiisu jiraate ykn himachuu dhiisuuf yoo ta’e Abbaan Alangaa itti fufee himachuun kan barbaachisu ta’uu fi dhiisuu Faayidaa ummataa ilaaluu qaba. dhimmi tokko Sadarkaan Ragaan yaaluu altokko dabarraan battalumaan himannaan gonkuma itti fufamee hin beeku. Abbaan Alanagaa Himannaan kun Faayidaa ummataa kan kabajchiisu ta’uu fi dhiisuu ilaaluutu irra jiraata. Faayidaa Ummataa yommuu Murteessu Abbaan Alangaa gaaffiiwwan armaan gaditti tarraa’an ilaalcha keessa galchuu qaba. Haalota faayidaa ummataaf rogummaa qaban ,haalonni kunis haalota Faayidaa ummataa Kallattii qajeelfama rogummaa qabuu fi imammata Daarektara Abbaa Alangaan Bahe keessatti tumamee waliin Abbaan Alangaa xinxaalaa waliigalaa Faayidaa ummataa akka godhu dandeessisa. Gaaffiiwwan Addeessituun barreeffama armaan gadii Abbaan Alangaa tokkoon tokkoo gaaffiiwwanii debisuun haalotni Faayidaa ummataa kabajchiisuuf himachuu fi dhiisuu ilaalchisee dhiibbaa uuman jiraachuu adda baafata. Tarreeffamni gaaffiiwwan kanneenis Fixataa [exhuastive] miti. akkasuma gaaffiiwwan hundi dhimma hundumaa keessatti rogummaa hin qabaatan. Ulfaatinni tokkoon tokkoo gaaffiitiif kennamuu fi Haalonni dhiibbaa uumu adda baafamanis firii dubbii fi barbaachisummaa dhimmichaan garagara kan ta’uu dha.Haalli Faayidaa ummataa tokko mataasaatiin kanneen biroo faallaa isaatiin jiran caalaa ulfaatina qabaachuu danda’a. Kanaafuu Abbootiin Alangaa Tokkoon tokkoo gaaffiiwwan armaan gadii ilaalcha keessa galchuu qaba. Isaaniis : a) Yakki raawwatame hammam ulfaataa dha? hammuma yakki raawwatame ulfaataa ta’u ,himannaan isaas barbaachisuu danda’a. abbaan alangaa yeroo kana xinxaalu balaafamummaa shakkamaa fi miidhaa gahe ilaalcha keessa galchuu qaba.
b) Balaafamummaan shakkamaa hammami? Hammuma balaafamummmaan shakkamaa ol’aanaa tahu himatamuun isaa barbaachisa. Balaafamummaan murtaa’uu kan danda’uun:
i. sadarkaa hirmaanna shakkamichaa yakka keessatti .
ii. Hammamtaa inni yakka raawwachuuf qophaa’e ykn karoorfate
iii. Hamma gocha yakkaa irraa inni fayyadamaa ta’e ,
iv.Kanaan dura yakkaan himatamee itti murtaa’uu fi ykn mana murtiin ala dhimma isaa kufaa ta’uu fi osoo wabiin jiruu yakka raawwachuu ykn osoo ajaja mana murtiin jiruu yakka raawwachuu
v. yakkichi kan raawwatamaa ture ykn kan ittifufuu danda’u,irra deddeebii’amaa kan tahuu malu. vi. Umriin shakkamaa fi Bilchina Shakkamaan balaafamummaa gadaanaa qabaachuu danda’a ,shakkamichi yoo dirqisiifame ,sarbame,humna isaatti akka malee fayyadamame, keessattuu miidhamaa yakkaa ta’uunii fi yakka isaan raawwataniin kan walqabatu. Abbaan Alangaa akkasumaas shakkamaan yeroo yakka raawwatutti miidhaa fayyaa qaamaa ykn sammuu ykn qaama miidhamummaa/hir’ina qaamaa/ qabaachuu fi dhiisuu ilaaluu qaba. haalota muraasa keessatti kun jiraachuu jechuun himannaan hin barbaachisu. Haa ta’u malee Abbaan Alangaa ulfaatiinni yakkichaa maal akka ta’e hubachuu isa barbaachisa. shakkamaan tarii deebi’ee kan yakka raawwwatu ta’uu fi dhiisuu, fi Ummataaf eegumsaa fi dawoo seeraa ta’uu ykn namoota shakkamaa kana eeganiif dawoo seeraa ta’uun barbaachisaa dha.
c) Haalonnii fi Miidhaan miidhamaa irra gahe kan akkamiiti?
• Haalli miidhamaan irra jiru baay’ee murteessaa dha. Haalli saaxilamummaa miidhamaa hammuma dabale ykn miidhamummaan yaaduun hammuma dabale himannaa ittifufuun barbaachisaa ta’a. Kuni kan hammatu yeroo sadarkaan Amanamummaa ykn Aaangoo gidduu shakkamaa fi miidhamaa jiraate.
• Carraan Himannaan itti fufuu ol’anaa dha yoo yakkichi yeroo raawwatamu sanatti miidhamaa ummata tajaajilaa jiru irratti raawwatame..
• ammaas himannaan barbaachisaa ta’uu danda’a,yoo yakkichi loogii bifa kamuu qabatama ykn tilmaamaa sabummaa miidhamaa,ykn lammummaa,saala,qaama miidhamummaa,umrii,amantii ykn yaada itti amananiif ,eenyummaa saala miidhamaa ykn shakkamaan miidhamaa humna isaa akka malee fayyadame ykn jibbanna qabu miidhamaa amaloota kanneeniin kaka’uun agarsiise.
• Abbaan Alangaa ammaas yoo tarii himannaan dhiyaachuun fayyummaa qaamaa ykn sammuu miidhamaa dhuunfaa irratti dhiibbaa qabaate ilaaluu barbaachisa ,yomiyyuu hubachuu kan qabu ,ulfaatina yakkichaa,,jiraachuu tarkaanfii addaa fi carraan falmii himannaa osoo miidhamaan dhuunfaa itti hin hirmaatin gaggeeffamuu jiraachuu.
• Abbaan Alangaa dhiibbaa yakkichaa ilaalchisee yaada miidhamaan dhuunfaa ibse ilaalcha keessa galchuu qaba. Iddoo barbaachisaa ta’etti Yaadni kun yaada maatii miidhamaa dhuunfaas kan hammatuu dha.
• Haata’u malee Tajaajilli Abbaa Alangaa sirna mootii [crown proscutors service] or[CPS] haala Abukaattoon dhuunfaa maammila isaaniitiif raawwatuun walfakkaatuun miidhamaa dhuunfaa ykn maatii isaatiif hin raawwatu. fi Abbaan Alangaa Yaada waliigalaa Faayidaa ummataa giddu galeessa godhachuu qaba.
d) Umriin shakkamaa fi bilchinni isaa yeroo yakka raawwatutti maal ture? What was the suspect’s age and maturity at the time of the offence?
• Sirni Haqa Yakkaa daa’immanii fi dargaggoo ga’eessoota irraa haala addaatiin ilaala. Umrii shakkamaatiif ulfaatina addaatu kennamaaf yoo umriin daa’ima ykn dargaggoo Waggaa 18(kudha saddeeti )gadii ta’e.
• Faayidaaf nageenya daa’immanii ykn dargaggoo caalatti kabajchiisuun ilaalcha keessa galuu qaba. kun kan hammatu yoo tarii himatamuun isaanii egeree isaanii irratti dhiibbaa ulfaatina yakkichi geessisuun walhin gitne kan gessisuu danda’uu fi dhiisu ta’uun ilaalamuu qaba.
• Abbaan Alangaa Kaayyoo Ijoo Haqa yakkaa dargaggoo irratti xiyyeeffachuu qaba. kuniis Daa’imman fi dargaggoon akka yakka hin raawwanne ittisuu irratti xiyyeeffachuun . Abbaan Alangaa dirqamoota Koonveenshinii Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii bara 1989 A.L.A bahe ,Koonveenshinii Mirga daa’immanii [CRC] jalatti kaa’ame xiyyeeffannaan hojiirra oolchuu qaba.
• Abbaan Alangaa bilchina shakkamaa ilaaluutu irra jiraata. Akkasumaas dabaliinsa umrii isaa [their chronological age], dargaggoon ga’eessii bilchinni isaa walakkaa diigdamoota isaatti waan itti fufuuf.
• Hammuma umriin dargaggoo xiqqaatu carraan himatamuun barbaachisuu isaa xiqqaata.
• Haata’u malee haalli shakkamaan umriin isaa waggaa 18 gadi ta’uu ykn bilchina dhabuun jiraatuus Faayidaa ummataatiif jecha himatamu jiraachuu danda’a. kunis kan hammatu yoo:
i.Yakki raawwatame ulfaataa ta’e
ii. Kuusaan galmee shakkamaa duraan qabu filannoon mijataan himachuu dhiisuu kan hin jirre ta’uu yoo akeeke fi
iii. Amanuun [karaa mana murtiin ala dhimmichi xumuramu] amala yakka raawwachuu ittiin furamuu irra ture dhabamuun yoo jiraachuu baate .
e) Hawaasa irratti dhiibbaa akkamii qabaata?
• Hammuma dhiibbaan hawaasa irratti yakkichi qabaatu ol’aanaa ta’u himachuun barbaachisaa ta’a.
• Yakkichi hawaasa keessa jiraachuun haala addaatiin hawaasichuma sana miidhuu danda’a.kuni immoo ulfaatina yakkichaa dabala.
• Hawwaasni hawaasota iddoo argama murtaa’een hiikameen kan daanga’ee akka hin taanee fi garee ummataa kan amaloota,muuxannoo ykn dhufaatii[dugda-duubee] hamma ta’e waliin qooddatu,garee hojii dabalachuu danda’a.
• Ragaan dhiibbaa hawaasaa qabaachuu dhimmichaa karaa ibsa dhiibbaa hawaasaa[a Community Impact Statement] argamuu danda’a…
f) Himannaan deebii walgitaa dhaa ,Is prosecution a proportionate response?
• Himannaa dhiyeessuun bu’aa argamuun walgituu fi dhiisuu hubachuuf kan armaan gadii rogummaa qaba:
i. Baasiin Tajaajila Abbaa Alangummaa sirna mootii [CPS] fi sirni haqa yakkaa bal’aan keessattuu yeroo akka caalchifameettii [excessive] ta’etti ilaalamu yemmuu adabbii murtaa’uu malu kamiyyuu irra darbaa ta’etti ulfaatinni kennamuuf. Abbaan Alangaa faayidaa ummataa haala kana qofa irratti hundaa’ee murteessuun irra hin jiraatu. Haalota Faayidaa ummataa gaaffiiwwan Koodii Tajaajila Abbaa Alangaa Sirna mootii[CPS] keewwata 4.14 armaan olii a) hamma g) jiran yeroo ilaalamu keessatti xiyyeeffannaa kennuun barbaachisaadha. Garuu Baasii ilaaluun murteessaa kan ta’u yeroo xinxaala waliigalaa Faayidaa ummataa taasifamee dha.
ii. Dhimmoonni himannaa dhiyeessuun kan falmamuun irra jiraatu akkaataa qajeeltoo hoggansa dhimmaa bu’a qabeessaa [principles of effective case management]tti. Fkn dhimma shakkamtoota baay’ee hammate adeemsa baay’ee dheeraa fi walxaxaa ta’e hambisuuf ,himannaan shakkamaa muummee qofa irratti hundaa’uu danda’a.
g) Maddi odeeffannoo eegumsa barbaadaa ?
• Dhimma Yommuu mirga addaa Faayidaa ummataa raawwatiinsa hin qabne yeroo adeemsi falmii himannoo gaggeeffamu dhimmichi gadifageenyaan ummataaf banaa ta’uun yoo barbaachise kan madda odeeffannoo miidhuu danda’u,dhimma qorannoon gaggeeffamaa jiru,Hariiroon idil-addunyaa,ykn nageenyi biyyoolessaa ofeeggannoon addaa taasifamuu qaba. Dhimma akkanaa itti fufiinsaan gamaggamaa deemuun barbaachisaa dha.
3.2 Muuxannoo Biyya Faransaay fi Beeljiyeemii
Abbaan Alangaa Biyya Faransaay Yakka beekumsa isaa qabu ilaalchisee tarkaanfii maal akka fudhachuu qabu ni gamaggama[kwt 40 CPP(criminal Procedure Proclamation)] .Akkuma kana bifa walfakkaatuun biyya beeljiyeemittis Aangoon bilisummaan Murteessuun himachuu fi dhiisuu ‘Code d’instruction Criminelle’ keessatti kaa’ameeti jira. Biyya Faransaay fi Beeljiyeemitti Murtiin seera hojiirra oolchuu fi filannoon murtii himachuu baratamaan akka aangoo qaama raawwachiiftuu kan Abbaa Alangaa to’atuuf aangoo qabuutti ilaalamaa turee jira. Akka Qaama yaaddama kanaatti Yaadni murtiin Abbaa Alangaa dhimmarratti kennu to’annoo Mana murtii olta’uun argamaa ture. Garuu ,haalli hirkattummaa Abbaa Alangaa daangessuu kun Gahee qaama Abbaa seerummaa akka qabaatutti akka lakkaawamu hordofsiisee ture. Kun immoo sochiin garagaraa murtiin abbaa alangaa daran akka iftoomina qabaatu taasisu uumamaa dhufe. Akkasumaas murtiin Abbaa Alangaa akkuma biyya Ingilizii to’annoo garagaraa qaama alaa jalatti kufaa dhufe. Akkuma olitti ilaalle qindeessi haarawni Biyya Beeljiyeem ,Gaayidlaayiniin dhimmoota imaammata himannaa ilaalchisee Koollejjii ‘College des procurers’ tiin bahuun Weebsaayitii Ministeera Haqaa Biyyattii irratti maxxanfamee jira. Biyya Faransaayitti ammallee dhimmichi iftoomina sadarkaa kanaatiif hin geenye. Haa ta’u malee sababoonni murtiin Abbaa Alangaa baay’inaan irratti hundaa’u bal’inaan kan beekkamuu fi ifaan ifatti mariyatamu fi kitaaba seeraa keessatti taa’aniiru. Dabalataan Ministeerri Haqaa biyya Faransaay yeroo yerootti Xalayaa ofiiseelawaa[official circulars] kan Gorsa Abbaa Alangaatiif gosoota yakkaa murtaa’e ilaalchisee maal akka gochuu qaban ibsu ni baasa. Faransaay keessatti ,yoo baayyee turuu baatees biyya beeljiyeemittis sochiin Aangoo Abbaa Alangaa dhimma himachuu dhiisuu ykn kufaa gochuu Daangessuuf taasifamaa ture. Bara 1998 Keewwata 40 CPP,kan akka Madda Aangoo Abbaa Alangaa Biyya Faransaay himata dhiyeessuu dhiisuuf qabu tume Abbaan Alangaa dhimma yakka Saalqunnamtii fi sarbaminsaa ilaalchisee himachuu yoo dhiise Sababa akka kaayu taasisuuf Fooyyeffamee ture.Yeruma walfakkaataa yaaliin hin milkaayin seera Abbaan Alangaa dhimmoota hundumaa ilaalchisee himannaa dhiyeessuu dhiisuuf sababa akka kaayu tumu jijjiiruuf taasifamee ture. Haala kanaanis mirga lammiilee abdii kutatan idileessuun Abbaan Alangaa Waliigalaa[olaanaan] naannoo murtii Abbaan Alangaa jalaa himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuun kenne irra deebi’ee akka ilaalamuufif akka gaafatan taasise jira.
Hanqina Iddoo fi yeroo qabnu irraa kan ka’e muxannoo biyyoota kanneenii kana caalaa baballisuun ibsuu hin dandeenye.
BOQONNAA AFUR
BU’AA MURTII GALMEE QORANNOO CUFUU FI HIMANNAA DHIYEESSUU DHIISUU :SAKATTA’INSA SEERA BIYYA KEENYAA
4.1 Bu’aa Galmee qorannoo Cufuun Hordofsiisu
Galmeen Qorannoo Yakkaa tokko cufamuun dhimma salphumatti ilaalamee bira darbamuu miti .sababnisaas Mirgaa fi dirqama qaama adda addaa ofkeessaa waan qabuuf bu’aa seeraa hordofsiisu qabaachuu danda’a.
Imammata Haqa Yakkaa Biyya keenyaa fi Seera Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee wanti ifaan tumame hin jiru. Seerri deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa keewwata 39 jalatti Haalota Galmee qorannoo Poolisii cufuuf sababa ta’an erga tarreesse booda keewwata xiqqaa 2 jalatti Akka itti aanutti caqasee jira. ”Art 39(2) The provisions of Art. 43-45 shall not apply where the case file is closed under this Article” jechuun ibsa. Tumaan kun kan ibsu Tumaaleen seera deemsaa Falmii Yakkaa kwt 43-45 jalatti tumaman galmee qorannoo keewwata 39 kana jalatti cufamaniif raawwatiinsa akka hin qabaanne dha. kana jechuun tumaa kwt 44 jalatti bu’aa galmee himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisuu dabalatee jechuu dha. kun immoo Galmeen qorannoo Poolisii kwt kana jalatti abbaa Alangaatiin cufamuun bu’aa seeraa hordofsiisu waan hin qabne fakkaata. Keewwatuma olii kwt xiqqaa 3 jalatti Abbaan Alangaa Galmee erga cufee Garagalcha isaa Abbaa Alangaa Waliigalaaf, Miidhamaa dhuunfaaf[yoo jiraate] fi Qorataa Poolisiitif erguu qaba jechuun caqasuus Murtiin Abbaa Alangaa keewwata kana jalatti kennu murtii isa dhumaa ta’uu fi dhiisuus wanti ibsame hin jiru . Tarii wantoonni galmeen keewwata kana jalatti cufamuuf bu’uura ta’an ifaa fi wantoota beekkamaa ta’uus, murtii kanatti qaamni hin hin quufne jiraachuu danda’a waan ta’eef Namni Murtii Abbaa Alangaatiin galmee qorannoo poolisii jalaa cufame mirga isaan waliin walqabatee komii yoo qabaate bu’aan seeraa inni hordofsiisu irratti tarkaanfii filannoo maali akka qabu hin ibsamne. Seerichi Murtiin Abbaan Alangaa keewwata kana jalatti kennu Shakkamaa fi ciraan [yoo jiraate] ilaalchisee maal tahuu akka qabu wanti ibsame hin jiru.
Haa ta’u malee Dhimmicha Kallattiidhaan adda bahee galmee qorannoo ilaalchisee taa’uu baatuus Labsii Abbaa Alangaa Waligalaa Federaalaa lakk.943/2008 keewwata 18 jalattii fi Labsii Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hundeessuuf bahe lakk.214/2011 keewwata 19 jalatti Murtii Abbaan Alangaa kennu irratti namni hin quufne mirga iyyata Abbaa Alangaa ol’aanu Sadarka adda addaarratti argamuuf dhiyeessu akka danda’u ni tuma. Labsiiwwan kun lamaan akka itti aanutti haala walfakkaatuun kaaya..
Mirga Iyyata Dhiyeeffachuu
1) Namni murtii Abbaan Alangaa kenne irratti komii qabu kamiiyyuu iyyata isaa itti gaafatamtoota Abbaa Alangaa sadarkaan jiraniitti dhiyeeffachuuf mirga ni qabaata;
2) Itti gaafatamaan iyyatni dhiyaateef dhimmicha hatattamaan qulqulleessee murtii kennuu qaba. Dhimmicha qulqulleessuuf koree ogeessota dhimmi ilaalu hammate hundeessuu ni danda’a.
3) Itti gaafatamaan iyyaticha qorate seeraafi ragaa caqasuudhaan murtii Abbaa Alangaa jalaatiin kenname daangessuuf, jijjiiruuf, fooyyessuuf, diiguuf, cimsuuf yookiin qaama dhimmicha jalqaba ilaaletti deebisuu ni danda’a.
Garuu Murtiin Abbaa Alangaa Waliigalaatiin kennamu murtii dhumaati moo filannoo biraa jiraachuu wanti ibsame hin jiru. Fkn namni murtii Abbaa Alangaa Waliigalaatti hin quufne maal ta’a. gara mana murtii deemuu danda’a. moo miti kan jedhu hin ibsamne .
Bu’aa Galmee Qorannoo cufuu waliin Walqabatee Wixineen seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa biyya keenyaa yeroo mirkanaa’etti hamma ta’e tokko furmaata waan akeeku fakkaata. Wixinichi Keewwata 160 fi kwt itti aananii jiran jalatti Bu’aa Galmee qorannoo cufuun fi Himannaa dhiyeessuu dhiisuun qabu ilaalchisee keewwatuma walfakkaataan ifaan kaayee jira. Kutaa itti aanu jalatti gadi fageenyaan ilaaluuf yaalla.
4.2 Bu’aa Murtiin Abbaa Alangaa Galmee qorannoon isaa Xumurame irratti himannaa dhiyeessuu dhiisuu kennamu hordofsiisu
Murtiin himannaan dhiyeessuu dhiisuu SDFY kwt 42 jalatti kennamu barreeffamaan sababa galmeen cufamuuf ifaan taa’uu akka qabuu fi garagalchi isaa miidhamaa dhuunfaa ykn bakka bu’aa isaa fi Qorataa Poolisiitiif ergamuu akka qabu tumaa seerichaa irraa hubachuun ni danda’ama. Bu’aa murtii himannaa dhiyeessuu dhiisuuf kennamu ilaalchisee Seerri Deemsa Falmii Yakkaa Biyya Keenyaa Keewwata 44 jalatti kan ibsame dhimma galmee himannaa dhiyeessuu dhabuu sababa Ragaan gahaan shakkamaa balleessaa taasisu hin jiru ykn hin dhiyeessisuu jechuun galmeen cufamu qofa ilaallata. keewwatichi dhimma bakka lamatti keewwattoota xixiqqaa lamatti qoodee kaaya . kuniis dhimma Iyyannoo dhuunfaan qofa dhiyaatu fi dhimma Iyyannoo Dhuunfaatiin qofa hin dhiyaannetti qooduun ilaala. Keewwatni 44(1) dhimma iyyannoo dhuunfaa qofaan dhiyaatu ilaalchisee Sdfy kwt 44(1) akka itti aanutti caqasee jira.
”Where the public prosecutor refuses to institute proceedmgs under Art. 42 (1 (a) in relation to an offence punishable on complaint only, he shall authorise in writing the appropriate person mentioned in Art. 47 to conduct a private prosecution. A copy of such authorisation shall be sent to the court having jurisdiction.” Keewwatni xiqqaan kun dhimma iyyannoo dhuunfaa qofaan dhiyaatu ilaalchisee Abbaan Alangaa Murtii himannaa dhiyeessuu dhiisuu yeroo murteessu barreeffamaan namoota sirrii dhimmi isaan ilaallatu kwt 47 jalatti tarraa’an kan akka miidhamaa dhuunfaa,bakka bu’aa seeraa isaa, haadha manaa ykn abbaa manaa bakka walibu’uun , bakka bu’aa seeraa qaama miidhamtoota, ogeessa seeraa dhabbata namummaa seeraa qabuu Aangessuun garagalchi isaa Mana murtii Aangoo dhimmicha ilaaluu qabuuf akka ergamuu qabu ibsa.
Seerri Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa Keewwatni 44(2) dhimma Iyyannoo dhuunfaa qofaan hin dhiyaanne ilaalchisee kan tumamee jiru immoo Labsii Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Giddugaleessa yeroo Mootummaa cehumsaa Itoophiyaa Lakk.39/1993 keewwata 24(2)tiin ifaan Haqamee jira.
Labsiin Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Giddugaleessa yeroo Mootummaa cehumsaa Itoophiyaa Lakk.39/1993 kun addatti bakka keewwata seera deemsa Falmii yakkaa haqamee waa jechuu baatuus Namni murtii Abbaan Alangaa sadarkaa jalaa jiruun kennametti hin quufne Abbaa Alangaa Sadarkaa olaanuu jirutti Mirga iyyata dhiyeeffachuu akka qabu Labsicha keewwata 19 jalatti akka itti aanutti ni tuma.
”Art 19. Right to petition
where any person or organization dissatisfied with any decision of a subordinate Attorney, such person or organization has the right to institute a petiton to a Superior Attorney.
Art 20. Power of superior Attorney .
A Superior Attorney of the Office of the Central Attorney General may amend, suspend, alter, revoke or confirm decisions made or measure taken by an attorney suhordinate to him” .
Namni ykn Dhaabbanni murtii Abbaan Alangaa jalaa kenne irratti komii qabu kamiiyyuu iyyata isaa Abbaa Alangaa sadarkaa olaanuutti dhiyeeffachuuf mirga ni qabaata; Abbaan Alangaa olaanaan Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa giddu galeessaa murtii Abbaa Alangaa jalaatiin kenname ykn tarkaanfii fudhatame , fooyyessuu, daangessuu, jijjiiruu,diiguu, cimsuu ni danda’a. jechuun kaaya.
Labsiin Abbaa Alangaa Waligalaa Federaalaa lakk.943/2008 keewwata 18 jalattii fi Labsii Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hundeessuuf bahe lakk.214/2011 keewwata 19 jalattis labsicha olii waliin hamma ta’e yaaduma walfakkaatu kaa’a.
Dhimmoota bu’aa Galmee qorannoo cufuu fi Himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisu ilaalchisee Wixinee Seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa Biyya Keenyaa jalatti maaltu ibsame Namni Murtii Abbaan Alangaa kennetti hin quufne, maal gochuu qaba ,shakkamaa fi ciraa ilaalchisee hoo maal taha kan jedhu, Hanqinaalee gama kanaan jiru cufuu irratti wixinichi gaafa mirkanaa’e furmaata maal akeekuu danda’a kan jedhu akka itti aanutti ilaalla.
Wixinee Seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa Biyya keenyaa kwt 160 jalatti Bu’aa Galmee qorannoo cufuu ykn Himannaa dhiyeessuu dhiisuu ilaalchisee akka itti Aanutti ibseera.
”አንቀጽ ፻፷ የምርመራ መዝገብ መዝጋት ወይም ክስ አለመመስረት ውጤት
፩. ዐቃቤ ሕግ የምርመራ መዝገቡን ከዘጋ ወይም ክስ ላለማቅረብ ውሳኔ ከሰጠ እና ተጠርጣሪው በማቆያ ወይም በማረፊያ ቤት የሚገኝ እንደሆነ እንዲለቀቅ ትእዛዝ ይሰጣል፤ የጊዜ ቀጠሮውን የሚከታተለው ፍርድ ቤት እንዲያውቀው ያደርጋል፡፡
፪. ዐቃቤ ሕግ የምርመራ መዝገብ መዝጋት ወይም የክስ አላቀርብም ውሳኔ ሲሰጥ ከጉዳዩ ጋር የተያዘ ኤግዚቢት ወይም ሌላ ንብረት ላይ በሕግ መሠረት ተገቢውን ውሳኔ ይሰጣል፡፡
፫. ዐቃቤ ሕግ የምርመራ መዝገብ መዝጋት ወይም ክስ አላቀርብም ውሳኔ በጽሑፍ ለበላይ ኃላፊው፣ ለመርማሪው፣ ለግል ተበዳይ እና ለተጠርጣሪው ያሳውቃል፡፡
አንቀጽ ፻፷፩ (161) በዐቃቤ ሕግ ውሳኔ ላይ ስለሚቀርብ አቤቱታ
፩. በዐቃቤ ሕግ ውሳኔ ቅር የተሰኘ መርማሪ ፖሊስ ወይም የግል ተበዳይ ወይም ወኪሉ ወይም ተጠርጣሪው ወይም ጠበቃው ቅሬታውን ደረጃውን ጠብቆ ላለው የበላይ ዐቃቤ ሕግ ሊያቀርብ ይችላል፡፡
፪. በዚህ አንቀጽ ንዑስ አንቀጽ ፩ መሠረት የውሳኔ አቤቱታ የቀረበለት የበላይ ዐቃቤ ሕግ እንደ አስፈላጊነቱ ውሳኔውን ለማጽደቅ፣ ለማሻሻል፣ ለመሻር ወይም ተጨማሪ ምርመራ እንዲደረግ ሊወስን ይችላል፡፡
፫. ጠቅላይ ዐቃቤ ሕጉ የሚሰጠው ውሳኔ የመጨረሻ ይሆናል፡፡
Keewwata 160. Bu’aa Galmee qorannoo cufuu ykn Himannaa hundeessuu dhiisuu
1.Abbaan Alangaa Galmee qorannoo yoo cufee ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuuf murtee yoo kennee fi Shakkamaan iddoo tursiisaa ykn mana amala sirreessaatti kan argamu yoo ta’e akka gadi lakkifamu ajaja ni kenna. Manni murtii yeroo beellamaa hordofu akka beeku ni taasisa.

  1. Abbaan Alangaa Galmee qorannoo yoo cufu ykn murtee himannaa dhiyeessuu dhiisuu yeroo kennu ciraa dhimmichaa waliin walqabatuu ykn qabeenyaa biroo irratti bu’uura seeraatiin murtii barbaachisaa ni kenna.
  2. Abbaan Alangaa Murtii Galmee qorannoo cufuu ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuu barreeffamaan hogganaa ol’aanaa isaatiif,qorataa Poolisiitiif ,miidhamaa dhuunfaa fi shakkamaaf ni beeksisa.
    Keewwata 161 Iyyannoo Murtii Abbaa Alangaa irratti dhiyaatu ilaalchisee
    1.Murtii Abbaa Alangaa kan komate qorataan Poolisii ,ykn miidhamaan dhuunfaa ykn bakka bu’aan isaa ykn Shakkamaan ykn Abukaatoon isaa komicha Abbaa Alangaa ol’aanuu sadarka sadarkaan jiruuf dhiyeessuu danda’a.
  3. Keewwata kana keewwata xiqqaa tokko jalatti Abbaan Alangaa ol’aanaan iyyatni dhiyaateef Akka barbaachisummaa isaati murticha cimsuu,fooyyessuu,Haquu ykn qorannoon dabalataa akka taasifamu murteessuu danda’a.
  4. Murtiin Abbaan Alangaa Waliigalaa kennu kan dhumaa ta’a. jechuun kaa’amee jira.
    Wixinicha jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee Yakkoota Iyyannoo dhuunfaa dhiyeessuu qofaan ilaalamaniin walqabatee haala SDFY keewwata 44(1) jalatti A/Alangaa galmee yeroo cufu miidhamaa dhuunfaa ykn bakka bu’aa isaanii aangessuun cufuu… jedhu hin hammanne .
    Wixinichi yeroo mirkanaa’etti bu’aa Galmee qorannoo cufuu ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuun walqabatee Hamma tokko furmaata tahuu danda’a. Garuu asirratti Murtiin Abbaan Alangaa Waliigalaa kennu kan dhumaa ta’uun Mirga haqa argachuu Heera Mootummaatiin beekkamtiin kennameefi waliin yeroo ilaalamu mirgicha waaan daangesse fakkaata.
    4.3 YAADA GUDUUNFAA FI FURMAATAA
    Galmee qorannoo cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuun maal akka ta’ee fi haalonni galmee qorannoo cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuu ilaalchisee tarraa’an ,Faayidaa ummataatiif jecha Galmee qorannoo cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuu maal akka ta’e sakatta’a ogbarruu fi seerotaa jalatti ilaalamee jira. Muuxannoo biyyoota biroo muraasaa Biyya Ingiliziii, Faransaay fi Beeljiyeemii Galmee qorannoo cufuu fi Himannaa Dhiyeessuu dhiisuun walqabatee haala isaan seera isaanii keessatti iftoominaan tumatan gabaabinaan hamma ta’e gubba gubbaa[high light] isaa kutaa sadi armaan olii jalatti ilaaluuf yaalamee jira. Akkasumaas Kutaa afraffaa fi isa dhumaa aramaan olii jalatti Bu’aa seeraa Galmee qorannoo cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisu ilaalchisee sakatta’insi seera biyya keenyaa xinxaalamee jira.
    Kanatti aansuun xinxaala seeraa gaggeeffame irraa ka’uun argannoowwan gurguddoon maal akka ta’anii fi hanqinaalee mul’atan furuuf maal hojjatamuu akka qabu akeekuuf ni yaalla.
    4.3.1 Yaada Guduunfaa
    Argannoowwan qorannoo kanaa akka itti aanutti gabaabinaan dhiyaatee jira.
    • Imaammatni Haqa yakkaa biyya keenyaa Haalota qorannoon yakkaa itti addaan citu ; Adeemsi qorannoo yakkaa haalota itti addaan citu ilaalchisee seerotni bahan dhimmoota ijoo bifa hammateen bocamuu qaba jechuun wantoota hammatamuu qaban tarreessuus Seerrii deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa hojiirra jiru erga bahe yeroo dheeraa ta’uu wajjiin dhimmoota ijoo ta’an haala iftoomina qabuun hin hammanne.
    • Galmee qorannoo yakkaa irratti murtii galmeen haa cufamuu ykn qorannaan addaan haa cituu kennuun bu’uura Labsii mana hojii Abbaa Alangaa waliigalaa Oromiyaa hundeessuuf bahe Labsii lakk.214/2011 kwt7(8) fi Labsii Abbaa Alangaa Waliigalaa Federaalaa lakk.943/2008 kwt 6(3a) jalatti bifuma walfakkaatuun Abbaan Alangaa faayidaa ummataa bu’uura godhachuun yookiin dhimmichi yakkaan kan hin gaafachiisne ta’uun ifatti yammuu beekkame qorannoon jalqabame akka addaan citu yookiin qorannoon yakkaa addaan citee ture akka itti fufu ni taasisa; barbaachisaa ta’ee bakka argametti qorannoon yakkaa akka jalqabamu ni taasisa jechuun ifaan tumamee jira.Haa ta’u malee hiikkoon Faayidaa Ummataa ykn Haalonni(sababoonni) Faayidaa ummataatiif jecha qorannoon yakkaa eegalame itti addaan cituun danda’amu labsiiwwan lamaaniinu hin tumamne.
    • Labsiin kana hojiirra oolchuuf illee dhimmicharratti Dambiin ammatti bahee hojiirra jiru hin jiru.
    • Wixineen seera deemsa Falmii yakkaa fi ragaa biyya keenyaa fuuldura ni mirkanaa’a jedhamee abdiin eeggamulleen Galmeen qorannaa cufuu waliin walqabatee haalota qorannoon yakkaa faayidaa ummataaf jecha ittiin addaan citu hin tarreessine Abbaan Alangaa Waliigalaas faayidaa uummataaf jecha galmeen qorannaa akka addaan citu yoo ajaje’ galmeen qorannoo addaan cituu danda’a kan jedhullee hin hammatamne.
    • Himannaa Dhiyeessuu dhiisuun walqabatee Imaammata Haqa Yakkaa biyya keenyaa armaan olitti ilaalle jalatti Abbaan Alangaa Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuuf haalonni dandeessisu seeraan ifa ta’ee Seera deemsa Falmii yakkaatiin fi Qajeelfama Abbaa Alangaa Waliigalaatiin bahu keessatti tarreeffamee kaa’amuu qaba jechuun wantoota ijoo hammatamuu qabu tarreessuun ibsamee jira. Haa ta’u malee Seera Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa jalatti wanti ifaan tarreeffame hin jiru.
    • SDFY Keewwata 42(1D) jalatti Abbaan Alangaa Ministeeraan[ yeroo ammaa Abbaa Alangaa Waliigalaan] yoo ajajame sababa Faayidaa ummataatiif himannaa dhiyeessuu dhiisuu akka danda’u ifaan caqasuus Labsiin Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Giddugaleessa yeroo Mootummaa cehumsaa Itoophiyaa Lakk.39/1993 keewwatni 24(2) SDFY kwt 42/1/d, fi 42(3) ifaan haqee jira. Labsicha jalattiis faayidaa ummataatiif jecha haalotni himannaa dhiyeessuu dhiisuun itti danda’amu hin teenye .
    • Akka Waliigalaatti Tumaalee seeraa deemsa falmii yakkaa,imaammata haqa yakkaa fi maanuwaalii armaan olii irraa wanti hubatamu, Akkaata sirna seeraa biyya keenyaatti Galmee qorannoo cufuuf ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuuf haalotni bu’uura tahan baayyeen akka jiruu fi hiikkoon kallattii fi tarreeffamni fixataa tahe akka hin jirree dha. Seera Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa keessatti immoo bifa iftoomina qabuun haalonni kunneen tarreeffamee kan hin jirree dha. Imammatni Seerri maal hammatee akka akka bahu akeekuuf malee mataasaatiin seera miti. Maanuwaalin hojii immoo bifa seeraatiin kan qophaa’ee waan hin taaneef humni dirqisiisummaan isaa Laafaa dha.
    • Akkasumaas Faayidaa ummataatiif jecha galmee qorannoo cufuun ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuu haalonni dandeessisan seeraan bifa iftoomina qabuun tarraa’ee kan hin caqasamnee ta’uu fi innumti Abbaa Alangaa Waliigalaatiin yoo itti amaname qofa akka ta’ee fi Abbaan Alangaa dhimmicha qabate akka barbaade irratti murteessuu akka hin dandeenye agarsiisa.
    • Seera Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee wanti ifaan tumame hin jiru.
    • Wixinee Seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa biyya keenyaa jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee Yakkoota Iyyannoo dhuunfaa dhiyeessuu qofaan ilaalamaniin walqabatee haala SDFY keewwata 44(1) jalatti kaa’ameen hin tumamne.
    4.3.2 Yaada Furmaataa
    Hanqinaalee Seeraa armaan olitti adda bahaniif qorannoon kunYaadota Furmaataa armaan Gadii akeekeera.
     Galmee Qorannoo Cufuun Walqabatee :
    • Adeemsi qorannoo yakkaa haalota itti addaan citu ilaalchisee seerotni bahan dhimmoota ijoo bifa hammateen bocamuu qaba jechuun wantoota hammatamuu qaban Imaammata haqa yakkaatiin kaa’ame tilmaama keessa galchuun Wixineen Seera deemsa Falmii Yakkaa fi ragaa biyya keenyaa keessatti haala iftoomina qabuun hammachiisuun barbaachisaa dha.
    • hiikkoon Faayidaa Ummataa ykn Haalonni ykn sababoonni Faayidaa ummataatiif jecha qorannoon yakkaa eegalame itti addaan cituun danda’amu ilaalchisee labsiian Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa hundeessuuf bahe Hojiirra oolchuuf Dambiin bahuun bifa ifa ta’een tarreessuu qaba.
    • Wixineen seera deemsa Falmii yakkaa fi ragaa biyya keenyaa Galmee qorannaa cufuu waliin walqabatee haalota qorannoon yakkaa faayidaa ummataaf jecha ittiin addaan citu irratti haala amma jiruun yoo mirkanaa’e qaawa uumamuu danda’a waan ta’eef haalota qorannoon yakkaa faayidaa ummataaf jecha ittiin addaan citu bifa iftoomina qabuun Hiikkoo Faayidaa ummataas hammatee mirkanaa’uu qaba .
     Himannaa Dhiyeessuu dhiisuun walqabatee
    • Imaammata Haqa Yakkaa biyya keenyaa armaan olitti ilaalle jalatti Abbaan Alangaa Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuuf haalonni dandeessisu seeraan ifa ta’ee Seera deemsa Falmii yakkaatiin fi Qajeelfama Abbaa Alangaa Waliigalaatiin bahu keessatti tarreeffamee kaa’amuu qaba jechuun wantoota ijoo hammatamuu qabu tarreessuun ibsamee jira waan ta’eef Wixineen Seera deemsa Falmii Yakka fi Ragaa biyya keenyaa Akkaatuma imaammataan akeekameen haalota Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiisuu murteessuuf dandeessisan ifaan hammachiifamee mirkanaa’uun barbaachisaa dha.
    • Dambiin Labsii Mana Hojii Abbaa Alangaa hundeessuuf bahe hojiirra oolchuuf fuula dura bahu keessatti Maanuwaaliin Yakkoota Adda Addaa MHAAWOtiin bahe hojiirra oolchuuf Maanuwaalichi Humna dirqisiisuu akka qabaatuu fi Maanuwaalichaatiin hojjachuu dhabuun Ittigaafatamummaa kan hordofsiisu ta’uu ifatti tumamuu fi irratti hojjatamuu qaba.
     Bu’aa Galmee qorannaa fi Himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisuun walqabatee
    • Wixinee Seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa biyya keenyaa jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee kan hammatame akkuma jirutti ta’ee Yakkoota Iyyannoo dhuunfaa dhiyeessuu qofaan ilaalamaniin walqabatee haala SDFY keewwata 44(1) jalatti A/Alangaa galmee yeroo cufu miidhamaa dhuunfaa ykn bakka bu’aa isaanii aangessuun cufuu… jedhu hammatee osoo mirkanaa’ee gaariidha.

የኢፌዲሪ አዋጆች ከ 2000-2013 ድረስ pdf

video hubannoo seeraa dhimmaa daldala seeraan aalaa irrattii

FDRE Regulations 2012 and 2013 pdf

Universal Declaration of Human Rights PDF


Preamble
Whereas recognition of the inherent dignity and of the equal and inalienable
rights of all members of the human family is the foundation of freedom, justice
and peace in the world,
Whereas disregard and contempt for human rights have resulted in barbarous
acts which have outraged the conscience of mankind, and the advent of a world
in which human beings shall enjoy freedom of speech and belief and freedom
from fear and want has been proclaimed as the highest aspiration of the common
people,
Whereas it is essential, if man is not to be compelled to have recourse, as a last
resort, to rebellion against tyranny and oppression, that human rights should be
protected by the rule of law,
Whereas it is essential to promote the development of friendly relations between
nations,
Whereas the peoples of the United Nations have in the Charter reaffirmed their
faith in fundamental human rights, in the dignity and worth of the human person
and in the equal rights of men and women and have determined to promote
social progress and better standards of life in larger freedom,
Whereas Member States have pledged themselves to achieve, in cooperation
with the United Nations, the promotion of universal respect for and observance of
human rights and fundamental freedoms,
Whereas a common understanding of these rights and freedoms is of the
greatest importance for the full realization of this pledge,
Now, therefore,
The General Assembly,
Proclaims this Universal Declaration of Human Rights as a common standard of
achievement for all peoples and all nations, to the end that every individual and
every organ of society, keeping this Declaration constantly in mind, shall strive by
teaching and education to promote respect for these rights and freedoms and by
progressive measures, national and international, to secure their universal and
effective recognition and observance, both among the peoples of Member States
themselves and among the peoples of territories under their jurisdiction.
Article I
All human beings are born free and equal in dignity and rights. They are
endowed with reason and conscience and should act towards one another in a
spirit of brotherhood.
Article 2
Everyone is entitled to all the rights and freedoms set forth in this Declaration,
without distinction of any kind, such as race, colour, sex, language, religion,
political or other opinion, national or social origin, property, birth or other status.
Furthermore, no distinction shall be made on the basis of the political,
jurisdictional or international status of the country or territory to which a person
belongs, whether it be independent, trust, non-self-governing or under any other
limitation of sovereignty.
Article 3
Everyone has the right to life, liberty and the security of person.
Article 4
No one shall be held in slavery or servitude; slavery and the slave trade shall be
prohibited in all their forms.
Article 5
No one shall be subjected to torture or to cruel, inhuman or degrading treatment
or punishment.
Article 6
Everyone has the right to recognition everywhere as a person before the law.
Article 7
All are equal before the law and are entitled without any discrimination to equal
protection of the law. All are entitled to equal protection against any
discrimination in violation of this Declaration and against any incitement to such
discrimination.
Article 8
Everyone has the right to an effective remedy by the competent national tribunals
for acts violating the fundamental rights granted him by the constitution or by law.
Article 9
No one shall be subjected to arbitrary arrest, detention or exile.
Article 10
Everyone is entitled in full equality to a fair and public hearing by an independent
and impartial tribunal, in the determination of his rights and obligations and of any
criminal charge against him.
Article 11
1. Everyone charged with a penal offence has the right to be presumed
innocent until proved guilty according to law in a public trial at which he
has had all the guarantees necessary for his defence.
2. No one shall be held guilty of any penal offence on account of any act or
omission which did not constitute a penal offence, under national or
international law, at the time when it was committed. Nor shall a heavier
penalty be imposed than the one that was applicable at the time the penal
offence was committed.
Article 12
No one shall be subjected to arbitrary interference with his privacy, family, home
or correspondence, nor to attacks upon his honour and reputation. Everyone has
the right to the protection of the law against such interference or attacks.
Article 13
1. Everyone has the right to freedom of movement and residence within the
borders of each State.
2. Everyone has the right to leave any country, including his own, and to
return to his country.
Article 14
1. Everyone has the right to seek and to enjoy in other countries asylum from
persecution.
2. This right may not be invoked in the case of prosecutions genuinely
arising from non-political crimes or from acts contrary to the purposes and
principles of the United Nations.
Article 15
1. Everyone has the right to a nationality.
2. No one shall be arbitrarily deprived of his nationality nor denied the right to
change his nationality.
Article 16
1. Men and women of full age, without any limitation due to race, nationality
or religion, have the right to marry and to found a family. They are entitled
to equal rights as to marriage, during marriage and at its dissolution.
2. Marriage shall be entered into only with the free and full consent of the
intending spouses.
3. The family is the natural and fundamental group unit of society and is
entitled to protection by society and the State.
Article 17
1. Everyone has the right to own property alone as well as in association with
others.
2. No one shall be arbitrarily deprived of his property.
Article 18
Everyone has the right to freedom of thought, conscience and religion; this right
includes freedom to change his religion or belief, and freedom, either alone or in
community with others and in public or private, to manifest his religion or belief in
teaching, practice, worship and observance.
Article 19
Everyone has the right to freedom of opinion and expression; this right includes
freedom to hold opinions without interference and to seek, receive and impart
information and ideas through any media and regardless of frontiers.
Article 20
1. Everyone has the right to freedom of peaceful assembly and association.
2. No one may be compelled to belong to an association.
Article 21
1. Everyone has the right to take part in the government of his country,
directly or through freely chosen representatives.
2. Everyone has the right to equal access to public service in his country.
3. The will of the people shall be the basis of the authority of government;
this will shall be expressed in periodic and genuine elections which shall
be by universal and equal suffrage and shall be held by secret vote or by
equivalent free voting procedures.
Article 22
Everyone, as a member of society, has the right to social security and is entitled
to realization, through national effort and international co-operation and in
accordance with the organization and resources of each State, of the economic,
social and cultural rights indispensable for his dignity and the free development
of his personality.
Article 23
1. Everyone has the right to work, to free choice of employment, to just and
favourable conditions of work and to protection against unemployment.
2. Everyone, without any discrimination, has the right to equal pay for equal
work.
3. Everyone who works has the right to just and favourable remuneration
ensuring for himself and his family an existence worthy of human dignity,
and supplemented, if necessary, by other means of social protection.
4. Everyone has the right to form and to join trade unions for the protection of
his interests.
Article 24
Everyone has the right to rest and leisure, including reasonable limitation of
working hours and periodic holidays with pay.
Article 25
1. Everyone has the right to a standard of living adequate for the health and
well-being of himself and of his family, including food, clothing, housing
and medical care and necessary social services, and the right to security
in the event of unemployment, sickness, disability, widowhood, old age or
other lack of livelihood in circumstances beyond his control.
2. Motherhood and childhood are entitled to special care and assistance. All
children, whether born in or out of wedlock, shall enjoy the same social
protection.
Article 26
1. Everyone has the right to education. Education shall be free, at least in the
elementary and fundamental stages. Elementary education shall be
compulsory. Technical and professional education shall be made
generally available and higher education shall be equally accessible to all
on the basis of merit.
2. Education shall be directed to the full development of the human
personality and to the strengthening of respect for human rights and
fundamental freedoms. It shall promote understanding, tolerance and
friendship among all nations, racial or religious groups, and shall further
the activities of the United Nations for the maintenance of peace.
3. Parents have a prior right to choose the kind of education that shall be
given to their children.
Article 27
1. Everyone has the right freely to participate in the cultural life of the
community, to enjoy the arts and to share in scientific advancement and
its benefits.
2. Everyone has the right to the protection of the moral and material interests
resulting from any scientific, literary or artistic production of which he is the
author.
Article 28
Everyone is entitled to a social and international order in which the rights and
freedoms set forth in this Declaration can be fully realized.
Article 29
1. Everyone has duties to the community in which alone the free and full
development of his personality is possible.
2. In the exercise of his rights and freedoms, everyone shall be subject only
to such limitations as are determined by law solely for the purpose of
securing due recognition and respect for the rights and freedoms of others
and of meeting the just requirements of morality, public order and the
general welfare in a democratic society.
3. These rights and freedoms may in no case be exercised contrary to the
purposes and principles of the United Nations.
Article 30
Nothing in this Declaration may be interpreted as implying for any State, group or
person any right to engage in any activity or to perform any act aimed at the
destruction of any of the rights and freedoms set forth herein.

All Bilateral Investment Treaties

Jimmaa Zone Attorney Office provides for you all international investment treaties which Ethiopia has been a party to the agreement

we strive to insure justice. MHAAGJ
Midiyaa Mana Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa

Barruu Xinxala Murtii

Itti Gaafataamummaa Waliigalteen Alaa Dhaabbilee Fayyaa Vs Murtii Dhaddacha Ijibaattaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa lakk.Galmee 64590 irratti kenne

Abbaa Alangaa Mulugeetaa Magarsaatin Qophaa’e

Haqa kessan mirkaneessuuf Hojjenna

Mana Hojii AA Godina Jimmaa
Advertisements
Gabaajeewwanii fi jechoota Kottoonfataa
  • A/A:-Abbaa Alangaa
  • A/S:-Abbaa Seeraa
  • MM:-Mana Murtii
  • MMW:-Mana Murtii Waliigalaa
  • MMWF:_Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa
  • SDFHH:-Seera ADeemsa Falmii Hariiroo Hawaasaa
  • SHH:-Seera Hariiroo Hawaasaa
  • SDFY:_Seera Adeemsa Falmii Yakkaa
  • SY:-Seera Yakkaa
  • KKF:-Kan Kana Fakkaatan
  • KWT:-Keewwata

Seensa


Dhaabbileen fayyaa bu’ura waliigaltee yaalamtoota faana qabaniin itti gaafatamummaa kan qaban ta’uun ni beekama.Biyyootni itti gaafatamummaa kana mirkaneessan maddi seera isaanii sirna seeraa sivil ti.Akkuma beekamu sirni kun seerotni bifa kitaabaatin kan qindaa’anii taa’aniidha.Akka Biyya keenyaattis seerotni baay’een bifa kitaabaatin gurmaa’anii kan jiran yommuu ta’u isaan keessaa,s/d/f/y,s/d/f/h/h,s/h/h,s/y, fi kkf’n caqasuun ni danda’ama. Biyya keenya dabalatee Jaappaan,Jarman,Kooriyaa Kibbaa,Chaayinaa,Xaaliyaan dabalatee biyyootni addunyaa baay’een sirna siviilii kana hordofaniidha.Kana ta’uu isaatin biyyotni sirna kana hordofan walitti dhufeenyi dhaabbilee fayyaa fi yaalamaa jidduu jiru maal fakkaachuu akka qabu seera isaanii keessatti tarreessu.Bu’ura kanaan itti gaafatamummaa mirkaneessu.
Faallaa kanaa immoo biyyoota sirna kooman low hordofan keessatti madda seera isaanii aadaa,baratama fi murtiiwwan M/M kennaman fa’i.Biyyoota sirna kana hordofan keessatti dhaabbileen fayyaa yaalamtoota faana waliigaltee hin galani.Itti gaafatamummaan waliigalteen osoo hin taane wanta keessa isaanitti beekanii irratti waliigalani jedhaniit waan amananii fi ogeessotni fayyaa doggoggora oogummaa uumaniif yommuu itti gaafataman uwwisa inshuraansii qabu waan ta’eef waliigalteen ala itti gaafatamummaan isaanii mirkanoofnaan miidhamaaf beenyaa kennuun bu’aa bahii baay’ee waan hin qabneefi.
Akka biyya keenyaatti seenaan dhaabbilee fayyaa kan jalqabee bara 1906 irraa jalqabee ta’uun ni beekamaa bara 1948 Ministeerri fayyaa erga dhaabbatee (hundaa’ee) booda dhaabbilee fayyaa lakka’uuf illee nama rakkisan kan hunda’an ta’uu hubachuun ni danda’ama.Kanaaf barreffama kana keessatti itti gafatamummaa dhaabbileen fayyaa mirkaneessun ni danda’ama?moo hin danda’amuu? isa jedhu ilallaa.
Seeraa hariiroo hawaasaa keessatti dhaabbileen fayyaa dogoggora uumaniif itti gafatamummaa ni qabu jedha.Itti gaafatamummaan isaan qaban qabatamaan akkamii kan jedhu dhimma barreeffama kana keessatti ilaalamuudha.Itti gaafatamummaan mirkanaa’uu danda’u isa kam akka ta’e kan xinxalamu ta’a.

Gaaffiiwwan barruu kanaan deebi’aan

  •  Dhimmotnii dogoggoraa Oogummaa jedhaman Maal fa’ii?
  •  Dogoggora Ogeessa fayyaatin uumameef eenyutu gaafatama?
  •  Itti Gaafatamummaa mirkanaa’e akkamitti shallaguun/tilmaamuu dandeenya?
  • Kanaan wal qabatee dogoggorri oogummaa yaalaa akkuma baay’inaa fi bal’ina ogummichaa garaagarummaa waan qabuuf gocha tokko taasifamee ilaalamuu hin qabuu
  • Adabbii kennamuun walqabatee walfakkataa ta’uu akka hin dandeenyee kan beekamuudha.
  • Beenyaa gaafachuudhaan walqabatee beenyaan shallagamu walfakkaataa ta’uu dhiisuu danda’a sababni isaa immoo beenyaan tokko tokko kan murtaa’u muraadhan waan ta’eef
  • Dhimma beenyaa gaafachuun walqabatee himannaan dhiyaatu adeemsa isa kamiin hoogganamuu qaba kan jedhu ijoo A/A irratti xiyyeeffachuu qabuudha.Sababni isaa immoo A/A qaama adda addaa bakka bu’eet falma waan ta’eef.

Dhimmaa Qabatamaa


Dhimma kanaan walqabatee dhimma qabatamaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa Dhaddacha Ijibbataatiin murtaa’ee akka armaan gaditti kan ilaallu ta’a.
Dhaabbannii fayyaa dogoggora oogummaa uumameen miidhaa yaalamaa irraan yoo gahe kan itti gaafatamu ta’uu s/h/h 2129 fi 2130 irraa hubachun kan danda’amuu ta’uu Dhaddachi Ijibbataa Mana Murtii Waliigala Federaalaa lakk.G. 64590 ta’e irratti dhimma iyyataa dhaabbata Meeri Istoopsi fi waamamtuu addee Sannaayit Alamaayyoo jidduu ture irratti M/M/W murtii M/M jalaa cimsuun murtiin kenne yaada kewwata kanaa kan cimsuudha.
Dhimmicha hubachuuf akka dandaa’amutti Afaan Oromotti akka armaan gadiitti hiikuuf yaalameera,
Wamaamtuun Ijibbaataa M/M ol’aanaa jalaatti ijoo himannaa dhiyeessiten dhaabbatta himatamaa (iyyataa ijibbaataa) qorannaan naaf taasifamee qoricha dahuu ittisuu (Noorpilaant) jedhamu irre koo keessatti akka awwaalamu ergaa taasisee booda qorichichii dhukkuba (dhibee) waan narratti hordofsiiseef himatamaan ogeessuma isaatiin qorichichi akka bahu yommu taasisuu ogeessotni of eggannoo barbaachiisaa gochuu dhiisuu isaaniitiin harki koo qorichichi keessatti awwaalame dhukkubbii fi daraaraa wal irraa hin citneef kan na saaxile ta’uu isaatiin dabalatatti harmaa fi dugdaa ko irraatti dhukkubbii narra gahe irraa kan ka’e dhukkuba dugdaa, dhiitoo fuulaa fi dhukkuba onnee narratti hordofsiiseera. Dhibichi walxaxaa ta’uu isaatiin sirna ya’insa (sochii dhiigaa) irratti rakkina hordofsiisuu isaatiin ujummoon dhiigaa cufamuu isaatiin harkiikoo dhumaa(nyaatamaa) dhuufuu isaatiin hojii koo akkan hin hojjanne (raawwannee) taasisuun dhukkubicha biyya alaa dhaqee akkan hordofuf dhaabbileen fayyaa biroo kan naaf mirkaaneessan waan ta’eef himatamaan miidhaa narraan gaheef itti gaafatamaadha jedhamee akka naaf murtaa’uu fi Biyya Taayilaandi dhaqee yaalamuuf
 Baasii yaalaa qofaaf qarshii 192,881
 Sirnaa dhiigaa sirreessuuf baqaqsanii hodhuuf qarshii 114,699
 Qorannaa dhiigaa eksiree (x-ray) fi qorannaa laburaatooriif qarshii 22100
 Qorannaa MR’f Qarshii 13,377
 Tikeetti Xayyaaraa Taayilaandi dhaqanii deebi’uuf qarshii 14,000
 Baasii Hoteelaa guyyaa 10’f qarshii 6500
 Baasii Siree Hospitaalaa guyyaa 10’f qarshii 159,949
 Baasii yaalaa dabalataaf of eggannoof qarshii 100,000
 Taayilaandii Bankook baasii taaksii,paaspoortii fi baasii biraa qarshii 13,400
 Dhuukkubsachiisaaf geejiba,hoteela, baasii sanada imalaa qarshii 34,0780
 Miidhaa Narraa gahuu isaatiin hojii dhaabuu kootiif qarshiin dhabee qarshi 632 hanga himannaan kun Adoolessa keessa dhiyatuttii yadamee qarshii 22,752
 Benyaa haamilee qarshii 1000 walumaa gala qarshii 694,918(kuma dhibba jahaa fi kuma sagaltamii afuuriifi dhibbaa sagalii fi kudhaa saddet )akka naaf kaffaluu itti naaf murtaa’uu kan jedhu turee .
Himatamaan jalaas deebii kenneen ogeessi tokkos ta’ee Hospitaalli itti gaafatamummaa guutuun kan gaafatamu dambii oogummaa irra darbee yoo argame yommuu ta’u sababa dambiin cabee /irra darbamee / hojetamuu isaatiin miidhaan himataa irra gahuu isaa hin ibsamnee.Himattuun biyya alaa dhaqxee yaalamuuf waraqaa/sartafikeetii ishee dandeessisu Ministeera Eegumsa Fayyaa irraa ragaa hin dhiyeessine.Biyyaa alaatti yaalii ishee barbaachisa yoo jedhame illee yaalii akkanaa as dhiyoo Keeniyaa yookiin Hinditti kan kennamu ta’uu isaatiin biyya Taayilanditti yaalamuuf gaafachuun ishee sirri mitii.


Qarshiin 192851(kuma dhibba tokkoof kuma sagaltamii lamaa fi dhibba saddeetifi shantamii tokko) himattuun gaafatte ragaadhaan kan hin deeggaramne ta’uu isaatiin alatti qorannaaf jecha baasiwwan addaa addaa gaafatte sirri miti. Hospitaala guyyaa 10’f akka turtu caqaste qarshiin gaafattes guyyaa lama caalaa hospitaala kan hin turree waan ta’eef baay’ee kan ol ka’eedha.Dhukkubsaachiisaaf jechuun qarshiin gaafatte himatamaan kaffaluu hin qabu. Midhaan irra gahes(ga’es) hojii dhuunfaa ishee kan dhorku ta’uu ragaa hin dhiyeessinee Beenyaa haamilees yoo ta’e himatamaan himattuuf kaffaluu hin qabu jechuun falmeera.
M/M Ol’aanaa jalaa dhimmicha qoratees baasiwwan yaalaa himataa sirritti beekuuf kan rakkisu jechuun himatamaan himataa qarshii 300,000(kuma dhibba sadii) muraadhaan kaffaluu qaba jedheera.Bitaaf mirgi Murtii M/M Ol’aanaa jalaa kanaa ol’ iyyannoodhaan Mana Murtii Waliigalaa Federaalaatti bitaafi mirgii kan dhiyeessan yommu ta’uu ol’iyyannoon himatamaa jala bu’uuraa seera s/d/f /h/h/ kwt. 337 yommuu cufamu galmee ol’iyyannoo himataa irratti falmiin taasifamee murtii M/M Ol’aanaa jalaa fooyyeessuun deebii kennaa (himatamaan ol’iyyattuuf M/M jalaatti qarshiin 300,000 murtaa’eef kan shaallagamuuf ta’ee qarshii 694918(kuma dhibba jahaaf kuma sagaltamii afuriif dhibba sagaliif kudha saddeet) akka kaffaluuf jechuun murteessera.Murtii M/M kanaa irratti iyyataan komachuun iyyata dhaddacha ijibaataa kanaaf kan dhiyeesse yommuu ta’uu qabxiin adda durummaan caqasan (kaasanis) wamamtuu irra miidhaan gahe (hangii beenyaan kaffalamuu qabuu) waan beekamuu danda’uu waan ta’eef M/M jalaa beenyaa muraadhaan murteessuu hin qabaniiyyuu hangi beenyaa muraadhaan murtaa’u gadii aanaa ta’uu qaba.Hanga beenyaa dabalataa M/M/W ol iyyaanno,hangaa qarshii benyaa dabalataa gadii bu’iuu isaa akka sababaatti fudhaachuun isaa sirrii mitii jedheera.
Waamamtuun iyyata ijibaataaf deebii kenniteen iyyataan miidhaan narra gaheef M/M jalaatti itti gafatamummaa akka qabu murtaa’ee hanga ijibbataatti lakk. Galmee 58041 komii dhiyeffate M/M/W/F dhimmicha qoratee murtii M/M jalaa dogoggora seeraa bu’uuraa hin rawwatamne jechuun iyyata isaa kufaa kan taasise yommuu ta’uu hanga beenyaa ilaalchisee falmii dhiyeessen aangoo dhaddachaa ijibbaataa wan hin taaneef komiin isaa fudhatamuu hin qabuu jechuun falmiitettii.Iyyataanis deebii waamaamtuuf deebii kennuun falmii isaa cimsuun dhiyeessera. Falmiin bitaaf mirgaa akka arman olitti kan dhiyaate yommuu ta’uu nutis M/M/W/F dhaddacha ol’iyyannoo murtii beenyaa kenne irratti dogoggorrii seeraa bu’uuraa raawwatameera? moo hin raawwatamnee? ijoo jedhu qabachuun akka itti anutti qoranneerraa.


Falmii M/M jalaatti taasifameen dhaabbannii fayyaa ( iyyataa) waamamtuuf yaala yeroo tasiisetti rakkoo uumameen fayyaa wamaamtu irra miidhaan kan qaqqabe ta’uu isaatiin miidhaan qaqqabe kun yaala biyya keessaatin kan hin fayyine ta’uu isaatiin biyya Taayilaandi dhaqxee akka yaalamtu murtaa’eera.Haa ta’u malee komii kanaaf qabxii ka’umsaa kan ta’e yaalaa fi baasiiwwan adda addaatif iyyataan wamaamtuuf muradhaan akka kaffalu M/M/W ol kaasee murteessuu isaatii. Akka qajeeltootti sababa miidhaatiin miidhamaan beenyaa kan argatu kasaaraa miidhaa faana madaalawaa ta’e argachuun ta’uu S/H/H kwt. 2090’n kan tume yommuu ta’u namni miidhaaf itti gaafatamaa ta’u itti gaafatamummaan isaa miidhaa miidhamaa irra gahe faana walqixa ta’e madaalamee kaffaluut irra jira.
Dhimma qabanne irratti garu M/M/W dhaddachi ol’iyyannoo miidhaa qaqqabeef beenyaa kaffalchiisuuf muraa akka filannootti fudhateera.Kanaaf qabxiiwwan gurguddoon (ijoon) akka sababaatti caqasaman baasiin yaalaa waamamtuun dhiyeessite ragawwan barbaachiisoo baasii yaalaa dhiyaatee kan caaudhaa.Waamamtuuf dhukkubsachiiftuun kan barbaachisu yoo ta’e baasiin isaa hangam akka ta’e gamanumaan beekuun kan rakkisuudha.Akka guutuu addunyaatti qaala’insii meeshaa gaaffi baasii yaalaa waamamtuuf gahee qabaata. Gatiin jijjiirra birri gadii bu’uun isaa hanga qarshi waamamtuun yaalaa na barbaachiisa jettee gaafatte irratti garaagarummaa hordofsiisuu danda’a kan jedhuudha.
Seera H/H kwt. 2102 tti A/S miidhaa qaqqabeef kasaaraa muraadhaan akka murteessaniif mirgi kan kennameef hanga kasaaraa ifatti sirritti murteessuuf rakkisaa yeroo ta’eetti.Bu’uuruma kanaan M/M/W Ol’iyyannoo maallaqa himannaa keessatti caqasame muraadhaan kaffalchiisuuf sababoonni caqase ragaawwan dhiyaatanii fi yeroo ammaa akka addunyaatti qaala’insa gatii mul’ataa jiru kan ilaalcha keessa galche ta’uu isaatiin dhaddachi kunis kan fudhatuudha.Dhimmi kana faana walqabatee ka’uu qabuu gaaffiin iyyataan A/S beenyaa miidhaa muraadhaan kan murteessuu danda’an haallii addaa yommuu mudatu jechuun falmuu isaa sirrii ta’uus muraa bu’uura godhachuun A/S beenyaa murteesuu kan danda’an hanga danda’an gadii buusuu (hir’isuuf) malee ol kaasuuf (guddisuuf) mitii jechuun falmuun isaa garuu bu’uura seeraa kan qabuu miti. Kana ta’uu isaatiin gama kanaan falmiin dhiyeesse fudhtama hin qabu.
M/M muraadhaan yommuu murteessu waantoota tilmaamamuu qaban akka tasaa karaa sirrii hin taaneen qabuu isaa ykn daandiiwwan sirrii tilmaamamuu qaban dhiisuun tilmaama karaa hin taaneen qabachuu isaatif waanti mul’isu hin jiruu. Hangi beenyaa murtaa’e tilmaama sammuu ifa ta’een ala ta’ee hin argamne.Kanaaf sababoota seeraa armaan olittii caqasaman irraa ka’uun murtii M/M/W/F dhaddacha ol’iyyanoo irratti dogoggorri seeraa bu’uura ta’e hin jiruu jechuun murteessineerraa kan jedhudha.


Yaada Guduunfaa

Dhaabbileen fayyaas ta’anii ogeessotni fayyaa tajaajila uummataaf kennan keessatti dogoggorri oogummaa uumamuu isaatin miidhaan yaalamaa irra qaqqabe yoo jiraate kan itti gaafataman ta’uudha.Gama biraatin dhimmi dagatamuu hin qabne qaamni miidhaan narra gahe jedhu miidhaan sun dhaabbata sanaan qaqqabu darbees ogeessa fayyaa dhaabbata sanaatin kan qaqqabe ta’uu mirkaneessut irraa eegama.Dabalataan miidhamaan sababa miidhaan irra gaheef baasiwwan baase hanga isaaf danda’ame ragaadhaan deeggaruu kan qabuu fi osoo danda’amee baasiiwwan muuraadhaan akka kaffalaman gaafataman irratti ogeessaan tilmaamsisuun M/M fuulduratti fudhatama qabu dabaluu danda’a.Kanaaf akka waliigalaatti dhaabbanni fayyaa dogoggora oogummaa uumuuf kan itti gaafatamu ta’uu murtiin kun irra caalaa ifa godheera yaadni jedhu fudhtamuu qabaan yaada barreessaati.
Mulugeetaa Magarsaa(A/A)
Cooraa Botor
Jimmaa

Bilateral Investment Treaties

in this section Jimmaa attorney official website provides the bilateral Investment Treaties (BIT) which Ethiopia signed and ratified

%d bloggers like this: